Vesikatto ja yläpohja

Tämä osa sisältää teknisiä ohjeita suunnittelusta, rakennus- ja kunnossapitotöistä vastaaville.

• Loivat katot
• Kaltevat katot
• Räystäsrakenteet

Vesikatto ja yläpohja

Yläpohjarakenne on kokonaisuus, joka muodostuu yleensä kantavasta rakenteesta, ilmansulusta, höyrynsulusta, lämmöneristyksestä, vedeneristyksestä sekä toimivasta tuuletuksesta.

Ilmansulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilman virtaus rakenteen läpi. Jos rakennuksessa on runsasta kosteudentuottoa, on ilmansulun lisäksi rakenteessa oltava myös höyrynsulkuna toimiva ainekerros. Ilmansulun asennuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yläpohjan läpivientien tiiveyteen.

Höyrynsulun ja tuuletuksen tarve riippuu koko rakenteen suunnitellusta toimintatavasta. Rakennuksen sisällä oleva lämmin ilma sisältää lähes aina enemmän kosteutta kuin ulkoilma. Tämä kosteus pyrkii siirtymään vesihöyrynä rakenteen läpi kuivempaan ulkoilmaan. Ongelmia esiintyy silloin, kun rakenteessa on lämmöneristeen kylmällä puolella niin tiivis rakenne (esim. vedeneriste), että kosteus ei pääse sen läpi vaan jää rakenteeseen. Mikäli tuuletusta ei tällöin ole riittävästi, voi puurakenteissa pahimmillaan esiintyä lahoamista. Muissa rakenteissa ongelmia ovat veden kerääntyminen rakenteeseen, jäätyminen, veden tippuminen takaisin rakennuksen sisätiloihin, lämmöneristeiden eristyskyvyn heikkeneminen jne.

Periaatteessa tuulettuva rakenne on aina turvallisempi kuin tuulettumaton. Viime vuosiin asti on toimivan höyrynsulun asemasta aivan liian usein tyydytty käyttämään ohutta muovikalvoa höyrynsulkuna. Se ei kuitenkaan ole kestänyt asennuksen aiheuttamia rasituksia eikä sitä yleensä ole saatu tiivistetyksi ilmatiiviiksi.

Vesikaton vaurioiden vaikutukset ulottuvat usein kattorakenteen lisäksi sisätiloihin ja muihin rakenteisiin.

Riskit

Katto- ja yläpohjarakenteiden ilmavuodot ovat joissakin tapauksissa vaikeasti korjattavissa, koska vuotava ilmansulkukerros (höyrynsulku) on yleensä rakenteiden sisällä.

Sisätiloista yläpohjarakenteiden läpi ullakkotiloihin siirtyvä kosteus voi kylmänä vuodenaikana tiivistyä kohtaamilleen kylmille pinnoille. Ilmavuodot katon läpi lisäävät merkittävästi kosteuden määrää. Siirtyvä kosteus pyritään siksi poistamaan tuuletuksen avulla ennen kuin se ehtii tiivistyä. Pelkkä tuuletus ei ehkä riitä, jos sisäpuolista kosteutta tulee yläpohjan epätiiveyden ja/tai esim. sisäilman kostutuksen takia paljon. Tuuletuksessa esiintyy puutteita useimmiten tasakatoissa sekä katoissa, joiden tuuletus on vaikeutunut ullakolle tehdyn lisärakentamisen tai lisälämmöneristämisen takia, sekä vesikaton suuntaisissa, harjallisissa yläpohjissa ja aumakatoissa.

Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä

• Kate on rikkoutunut ikääntymisen tai katolla tapahtuneen toiminnan takia.
• Kate on alun perin asennettu virheellisesti (koskee erityisesti aluskateratkaisuja).
• Yläpohjarakenteiden ilmatiiviys on puutteellinen
• Vesikatteen yksityiskohdat vuotavat
• Sisätilan ilmakanavia ja viemärin tuuletusputkia päättyy ullakkotilaan.
• Yläpohjarakenteen tuuletus on puutteellinen.
• Vettä tai lunta pääsee tunkeutumaan räystään kautta yläpohjaan ja/tai seinään.
• Vettä tunkeutuu yläpohjaan poimulevykaton (tai vastaavan) läpi harjantiivisteiden puuttumisen tai epätiiviyden takia.
• Katon läpäisevien tuuletusputkien läpiviennit ja vastaavat rakenteet vuotavat.
• Kevyen aluskatteen läpäisevien ilmakanavien ja tuuletusputkien tai kattoluukkujen lävistykset on tehty pelkästään leikkaamalla aluskatteeseen reikä ilman tarvittavia läpivientitiivisteitä.
• Katto ei ole tarpeeksi kalteva käytettyyn kattamistapaan verrattuna, jolloin voi syntyä vuotoja tuulenpaineen kuljettaman veden tai katolla olevan lumen ja jään aiheuttaman padotuksen takia. Katso  Kaltevat katot
• Yläpohjan lämpövuotojen vaikutuksesta sulanut lumi jäätyy räystäälle muodostaen jääpadon.
• Kylmänä vuodenaikana ilman vuotaminen sisältä katon tuuletustilaan aiheuttaa kosteuden tiivistymistä katon rakenteisiin, eli pakkasella kosteus tiivistyy huurteena, jonka sulaminen voi tiivistymispinnan kastumisen lisäksi aiheuttaa vesivuotoja yläpohjaan, sisätiloihin ja seinärakenteisiin. Tyypillisesti kondenssivuodot ilmenevät sään lauhtuessa. Umpikatoilla kondenssivuotoja voi esiintyä muulloinkin kattorakenteen puutteellisesta tuuletuksesta johtuvasta kosteuden tiivistymisestä katteen alapintaa.
• Loivien kattojen rakennuksen ulkopuoliset vedenpoistojärjestelmät ovat jäätyneet, minkä vuoksi vesi patoutuu katolle. Siitä on seurannut vesivuotoja katto- ja seinärakenteisiin sekä sisätiloihin. Myös rakennuksen sisäpuolisissa vedenpoistojärjestelmissä voi olla vuotoja ja kate rikkoutunut kattokaivojen ympäristössä tapahtuvan jäätymisen takia.
• Sisätilojen läpi kulkevia vedenpoistojärjestelmiä ei ole lämmöneristetty, eikä lämmöneristeessä ole höyrytiivistä päällystettä, jolloin kosteutta tiivistyy putkien kylmälle pinnalle haitallisessa määrin.
• Tasakaton tuuletusväli on liian matala ja siten riittämätön. Tuuletusvälin on oltava vähintään 200 mm.
• Tuuletusvälin ja räystäsrakenteen liitoskohta on tukkiutunut joko alun perin tai lisäeristyksen yhteydessä.
• Tuuletusväli katkeaa katon lävistävien rakenteiden tai kattotason yläpuolelle nousevien seinien kohdalla.
• Tuuletusilma ei pääse poistumaan harjalta katon muotoon lämmöneristetyssä harjakattoratkaisussa. Ilman lämpeneminen kummallakin lappeella voi aiheuttaa läpituulettumisen estävän ylipaineen katon harjalle.
• Kattomuodon muutoksen yhteydessä ei vanhan tasakaton tuuletuksessa olleita puutteita ole korjattu. Kattomuodon muutos ei ole muuttanut yläpohjarakenteen tuulettuvuutta. ( Tasakaton tuuletustila avattava harjakaton tuuletustilaan )
• Aikaisemmin varastotilana toimineeseen kylmään ullakkotilaan on tehty lisätiloja, joiden yläpohjarakenteet noudattavat katon muotoa. Koska työ on tehty sisältäpäin, on tuuletus rakennustavan epätarkkuuksien vuoksi jäänyt puutteelliseksi.

Tutkimusten perusteella selvitetään seinien nykyinen kunto ja korjaussuunnitelman tarve.

Kunnossapito ja huolto

Katon säännöllinen tarkastaminen ja muutamien huoltotoimenpiteiden suorittaminen ajallaan ovat hyviä keinoja varmistaa katon toimivuus ja pidentää sen käyttöikää.

• Tarkasta katto ja räystäskourut riittävän usein, keväällä tarkastetaan lumen ja jään mahdollisesti aiheuttamat vauriot, syksyllä tehdään lehtien puhdistus.
• Katolle pääsy on asiattomilta estettävä, ilkivallan ym. takia.
• Poista katolta roskat pehmeällä katuharjalla, nouki käsin teräväsärmäiset esineet, älä käytä kovia välineitä
• Jos joudut poistamaan lunta, tee se kerroksittain ja jätä katolle noin 10 cm:n suojakerros, älä pudota lunta ylemmältä tasanteelta alemmalle, äläkä kinosta sitä seinän viereen
• Jäätä ei saa poistaa hakkaamalla
• Tehtäessä laitteiden tai rakenteiden huolto- tai asennustöitä, on kate suojattava; käytä esimerkiksi vaneria tai kovalevyä
• Teetä pikkukorjauksetkin heti

Ohjeet ja määräykset

Uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita:

• Vesikaton on estettävä sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutuminen kattorakenteisiin, seiniin ja sisätiloihin.
• Lumen sulamista ja veden jäätymistä räystäällä voidaan ehkäistä yläpohjan riittävällä lämmöneristyksellä ja ilmatiiviydellä sekä tuuletusvälillä vesikaton ja yläpohjan välissä.
• Vedenpoisto katolta on suunniteltava siten, että varsinaisen vedenpoiston tukkeutuessa vedet poistuvat joko ylivuotona tai toissijaista reittiä rakenteita kastelematta.
• Veden poistaminen katolta hoidetaan käyttäen tarvittaessa kattokaivoja tai räystäskouruja ja syöksytorvia, joiden tulee olla riittävän suuria (yleensä halkaisija yli 100 mm tai kourulla 150 mm). Suurilla katoilla mitoitettava erikseen.
• Kattokaivot ja niistä lähtevät sisäpuoliset poistoviemärit eristetään ja suunnitellaan siten, että vettä ei haitallisesti tiivisty eikä jäädy niiden pintoihin. Kaivot ja poistoviemärit tehdään helposti puhdistettaviksi. Kattokaivon jäätyminen on estettävä esim. sähkölämmityksellä.
• Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan pois rakennuksen vierestä. Katso  Pintavedet
• Pääsääntöisesti syöksytorvien alaosat tehdään ankaran kulutuksen kohteissa, kuten kouluissa, 2 mm paksusta teräksestä ja vedet johdetaan rännikaivoon.
• Vesikatolla on oltava katteelle sopiva riittävä kaltevuus ja tiiviys veden poisjohtamiseksi. Eri katemateriaaleille suositellut kaltevuudet on esitetty tiedostoissa  Loivat katot ja  Kaltevat katot. Katteen on kestettävä ilmastorasitukset, lumen ja jään aiheuttamat rasitukset sekä huoltotoimenpiteiden vaatima liikkuminen katolla.
• Vesikaton kulkuyhteyksistä ja turvajärjestelyistä on tarkemmin Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F 2 Rakennusten käyttöturvallisuus.
• Katolla olevat yksityiskohdat toteutetaan siten, että vesi ei patoudu katolle: hormien, kattoikkunoiden tms. yläpuolelle tehdään katteeseen sivukallistukset patoutumisen estämiseksi.
• Pieniinkin kattoihin on suositeltavaa asentaa syöksytorvet.
• Alipainetuulettimien tulee olla yli 60 cm korkeita.

Yläpohjan rakenteet

• Yläpohjan eri kerrokset ja katon tuuletus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei kattoon kerry vesihöyryn diffuusion tai ilmavirtausten vuoksi haitallisessa määrin kosteutta ja että rakenteisiin mahdollisesti pääsevä kosteus voi kuivua.
• Tuulettuvat yläpohjat pyritään tekemään kauttaaltaan ristiin tuulettuviksi.
• Yläpohjan höyry- ja ilmatiiviys varmistetaan asentamalla lämmöneristyksen sisäpintaan höyrynsulku tai höyrynsulkuna toimiva ainekerros. Erillinen höyrynsulku voidaan tiivistää myös ilmansuluksi. Yläpohjan ilmansulku liitetään tiiviisti seinien ilmasulkuun tai ilmansulkuna toimivaan ainekerrokseen. Ilmansulun liittymät ja lävistykset tiivistetään huolellisesti. Rankarakenteisessa yläpohjassa höyrynsulun alla tulisi olla yhtenäinen levy. Kattoliiton suositusten mukaiset höyrynsulut ovat:

• Lappeen suuntaisesti lämmöneristetyt harjakatot tuuletetaan räystään lisäksi harjalla tai päädyissä olevien tuuletusaukkojen kautta. Tuuletusvälin on oltava avoin koko suunnitellulla virtaustiellä sisääntulokohdasta poistumiskohtaan. Kattoikkunat yms. tuuletusesteet eivät saa katkaista tuuletusväliä niin, että rakenteeseen jää vain yhdeltä reunalta avoin tuuletusväli. Harjalla tuuletusväli laajenee tuuletuskolmioksi.
• Kylmien ullakkotilojen ja muiden tuuletustilojen riittävä tuuletus voi tapahtua tilaan ulkopuolelta johtavien tuuletusaukkojen, -rakojen tai venttiilien kautta. Näiden yhteenlasketun pinta-alan tulisi olla vähintään 4 promillea yläpohjan pinta-alasta. Tilaan johtavat aukot, raot ja venttiilit sijoitetaan siten, että koko yläpohja tuulettuu. Tuuletustila pyritään rakentamaan siten, että sen korkeus on keskiosiltaan suurempi kuin 800 mm. Tuuletustilan rajoittuessa umpirakenteeseen sen korkeuden tulee olla vähintään 800 mm ja sen osan tuuletus tulee suunnitella erikseen.
• RIL-107:n mukaiset tuuletusvälillä varustetun vesikaton tuuletuksen ohjearvojen (normaalit huonetilat) mukaiset tuuletusvälien korkeudet:

• Ullakkotilojen tuuletuksen järjestämisessä on otettava huomioon paloturvallisuuden näkökohdat, joista on määräyksiä ja ohjeita Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E 1 Rakennusten paloturvallisuus.
• Kattojen tuuletusaukkojen ja tuuletustilan suuruutta koskevia ohjeita on julkaisussa RIL 107-2000 /5/.

Aluskatteet

Jos käytetään epäjatkuvaa katetta ilman tiivistettyjä saumoja (esim. kattotiili, muotolevy), alapuoliset rakenteet suojataan veden pois johtavalla aluskatteella. Aluskatteen limitykset, liittymät ja lävistyksien tiivistykset tehdään siten, että aluskate johtaa sitä pitkin valuvat vedet riittävän pitkälle ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Aluskate sijoitetaan siten, että sen ja varsinaisen katteen väliin muodostuu riittävästi tuulettuva tuuletusväli. Katso RIL 107-2000 3.2 Aluskatteet.

Aluskatteella on oltava tyyppihyväksyntä (aluskatteena ei saa käyttää rakennusmuovia eikä höyrynsulkumuovia).

Suunnitelmassa noudatetaan tätä ohjetta ja tähän soveltuvia määräyksiä ja ohjeita, esimerkiksi julkaisuja:

• Kosteus, RakMK C2, (RT RakMK-21099) ja kosteus C2 ohje
• Kiinteistöjen vesi-ja viemärilaittteistot, RakMK D1, (RT RakMK-20728)
• RT 85-10738 Vesikaton korjaus
• RT 85-10767 Metalliset muoto- ja poimulevykatteet
• RT 85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät
• RT-85-10372 Kate betonikattotiilestä
• RT 39-10422, Rakennuksen peltityöt, yleisiä ohjeita
• RT 85-10458, Bitumikermikatteet jyrkillä katoilla
• RT 85-10562, Kate sileästä ohutlevystä
• RT 85-10596, Metalliset sadevesijärjestelmät
• RT 85-10141 Vesikaton kaltevuudet, katteen valinta
• RATU F4 yläpohjarakenteiden korjaus: kortit F41- 0225…F41-0234

Korjaus

Korjaustarve todetaan kosteusteknisessä tutkimuksessa, katso  Rakenteiden tutkiminen. Katso myös  Yläpohja- ja vesikattorakenteiden tarkastuslista.

Sääsuojaus on vesikattokorjauksessa tärkein asia. Sadevesien pääsy rakenteisiin on estettävä. Vedeneristystöitä suoritettaessa on huomioitava sää- ja muut työskentelyolosuhteet. Korjaustöiden yhteydessä joudutaan usein purkamaan rakenteita. Tällöin on kiinnitettävä erityisesti huomiota työnaikaiseen suojaukseen ja tarvittaessa laadittava erityinen suojaussuunnitelma, joka voidaan hyväksyttää tilaajalla. Laajoissa vesikattokorjauksissa on ennen vesikaton purkutöiden aloittamista koko rakennus suojattava kauttaaltaan vesitiiviillä telttakatoksella, jonka teräsrunko tuetaan joko maan tai rakennuksen kaikille sivuille tehtävien rakennustelineiden varaan. Tämä suojaus voidaan poistaa vasta sen jälkeen, kun kaikki vesikatolla tehtävät työt ovat täysin valmiit.

Lisäksi on huolehdittava työturvallisuudesta, erityisesti putoamissuojauksesta ja poistumis- ja kulkuteiden turvallisuudesta.

Käytettyjä korjausratkaisuja

Kunkin kohteen suuremmat korjaukset on yleensä suunniteltava kokonaisuutena erikseen. Vesikatto- ja yläpohjarakenteen korjauksissa on käytetty mm. seuraavia korjausratkaisuja:

Yläpohja

• Yläpohjarakenteen läpi tapahtuvat ilmavuodot poistetaan tiivistämällä yläpohjarakenteen epätiiviydet. Ilmavuotoja esiintyy useimmiten seinien ja katon tai katon läpäisevien rakenteiden ja asennusten ja katon höyrynsulun liitoskohdissa.
• Ullakkotilaan tai katon ilmatilaan päättyvät ilmakanavat ja tuletusputket jatketaan katon yläpuolelle. Ullakolla ja ulkona olevat kanavat ja putket lämmöneristetään, jottei kosteus tiivisty eikä jäädy niiden sisälle.
• Yläpohjarakenteen tuuletusta tehostetaan suurentamalla tai lisäämällä tuuletusaukkoja tai alipainetuulettimia niin, että kaikki yläpohjan ja katon väliset alueet saadaan tuuletetuiksi. Joissakin tapauksissa tuuletusta voidaan lisätä myös koneellisella poistolla. Rakenteissa, joissa lämmöneristys noudattaa katon muotoa, on harkittava erityiset harjatuuletuksen tai tuulettavan harjakolmion rakentamista. Harjan tuuletusjärjestelyn tulee olla sellainen, että vettä tai lunta ei tunkeudu tuuletus- tai ullakkotilaan.
• Liian matala tuuletusväli korjataan alipainetuulettimilla ellei tuuletusväli ei ole kokonaan ummessa. Tuuletuksen lisäämistä harkittaessa on otettava huomioon, että katon alipaineistus voi pahoissa ilmavuototapauksissa lisätä kattorakenteeseen sisätiloista vuotavan ilman määrää.
• Tuuletusvälin ja räystäsrakenteen tukkiutunut liitoskohta korjataan sellaiseksi, että tuuletusilman kulku ei esty. Jos ullakkotilan reunavyöhykkeen korkeus on pieni, voi korjaus edellyttää katon osittaista purkamista.
• Yläpohjan lämpövuotojen lunta sulattava vaikutus pyritään poistamaan lämmöneristystä tai tuuletusta parantamalla.
• Jos lämmöneristetyltä katolta ei ole mahdollista poistaa tuuletusilmaa harjan kautta, rakennetaan harjalle päädyistä tuulettuva harjakolmio tai katon harja muutetaan kauttaaltaan tuulettuvaksi. Kauttaaltaan tuulettuva harjarakenne on tehtävä sellaiseksi, että tuulen kuljettaman sadeveden tai lumen tunkeutuminen harjarakenteeseen ei aiheuta vuotoja .

Kate

• Rikkoutunut kate korjataan tai uusitaan. Korjaukset suunnitellaan ja toteutetaan julkaisun Rakennusten veden- ja kosteudenerityisohjeet, RIL 107-2000 ja rakennetta koskevien RT -ohjekorttien mukaan.
• Katteen liitokset katon läpäiseviin jäykkiin rakenteisiin (savupiippu, jäykästi tuettu ilmahormi) muutetaan muodonmuutoserot salliviksi. Muutos koskee myös yläpohjarakenteen tai höyrynsulun ja pystyrakenteiden liitoksia.
• Harjan puuttuvat tiivisteet asennetaan paikoilleen ja huonot tiivisteet uusitaan. Jos vuodot aiheutuvat veden tai lumen tunkeutumisesta harjan tuletuksen kautta, uusitaan tuuletusjärjestely sellaiseksi, että veden ja lumen tunkeutuminen yläpohjaan estyy mutta tuuletus on mahdollinen (esim. harjakolmio.)
• Kate muutetaan kaltevuuteen soveltuvaksi

Läpiviennit ja liittymät

• Rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat loivan katon vedenpoistojärjestelmät muutetaan sisäpuolisiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään ulkopuoliset vedenpoistojärjestelmät pitämään sulina saattolämmityksen avulla.
• Katon läpäisevien tuuletusputkien ja vastaavien rakenteiden vuotavat läpiviennit tiivistetään. Vuodot ovat tyypillisiä erityisesti silloin, kun kattotuoleihin on kiinnitetty kevyt aluskate. Virheet luotettava korjaaminen edellyttää tällaisissa ratkaisuissa usein laajahkon aluskateosan uusimista.
• Läpivientien ja kattoluukkujen aukkoihin liittyvät aluskatteet tuetaan niin, että niihin ei muodostu vettä ja jäätä keräävää pussia.
• Peltikatteiden liittymät läpivientien ja luukkujen reunuksiin korjataan rakenteellisesti oikeiksi. Pelkällä tiivistysmassalla ei saada riittävän kestävää lopputulosta.
• Katon lävistävien rakenteiden tai kattotason yläpuolelle nousevien seinien kohdalla katkeava tuuletusväli korjataan muuttamalla katon ja pystyrakenteen liitoskohta tuulettuvaksi rakentamalla seinän viereen jatkuva tuuletusrako tai käytetään alipainetuulettimia / tuuletushormeja.
• Kattokaivoliitosten ja sadevesiviemäreiden tulisi olla mahdollisuuksien mukaan painevesitiiviitä
• Katon yläpuolelle nouseviin seinän osiin rakennetaan vedenohjaimet, joilla seinään tunkeutunut vesi ohjataan pois katon pinnan yläpuolelta. Vedenohjaimien rakentamisen sijasta voidaan vuodot estää tekemällä seinään uusi pintakerros, joka estää veden tunkeutumisen kattorakenteen kanssa yhteydessä oleviin osiin. Uuden pintakerroksen tekemistä tulee erityisesti harkita, jos myös seinärakenteet voivat vaurioitua viistosateen vaikutuksesta. Vuoto voi olla peräisin myös seinään liittyvältä ylemmältä katolta, jolloin korjaustoimenpiteet vuodon poistamiseksi kohdistetaan sinne.

Lähdekirjallisuus

Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, 1999. Helsinki, Ympäristöministeriö

Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. 1998. Helsinki, Ympäristöministeriö

Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö

Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Asuinkerrostalon tarkastusasiakirja. 1998.Helsinki. Ympäristöministeriö

Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999

Muuta kirjallisuutta

RT 85-10738 Vesikaton korjaus

RT 85-10767 Metalliset muoto- ja poimulevykatteet

RT 85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät

RT-85-10372 Kate betonikattotiilestä

RT 39-10422, Rakennuksen peltityöt, yleisiä ohjeita

RT 85-10458, Bitumikermikatteet jyrkillä katoilla

RT 85-10562, Kate sileästä ohutlevystä

RT 85-10596, Metalliset sadevesijärjestelmät

RT 85-10141 Vesikaton kaltevuudet, katteen valinta

RATU F4 yläpohjarakenteiden korjaus: kortit F41- 0225…F41-0234

http://www.kattoliitto.fi/

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys tu. (2008)