Tässä kappaleessa käsitellään ns. kuivien tilojen rakenteita, katso myös teksti
Märkätilat.
Tyypilliset havaittavat ongelmat
- Pintavauriot sisätiloissa, kuten pintojen värimuutokset, maalipintojen irtoileminen, vesipussit
- Homeen hajua tai todettu mikrobivaurio sisätiloissa
Ongelmien aiheuttajat
Välipohja-/väliseinärakenteiden ongelman aiheuttajana on tyypillisesti:
- rakennuskosteus
- putkivuoto,
- kosteiden tilojen vedeneristeiden vuoto
- rakennuksen siivoaminen runsaalla vedellä
- sisäilman kosteuden tiivistyminen kylmiin pintoihin
- ulkoseinien ja yläpohjan lähellä ulkoapäin tullut kosteus,
- alapohjan lähellä maaperästä tullut kosteus.
Katso myös tekstit
Kosteuden siirtyminen ja
Kosteuslähteet.
Homeen haju on huonetilojen välisistä painesuhteista riippuen voimakkainta huoneessa, johon ilma väliseinän/välipohjan kautta virtaa.
Maanvaraisen lattian ja väliseinän liitos
Seinän virheellinen liitos alapohjarakenteeseen on usein väliseinän kosteusvaurioitumisen syy. Tyypillisesti ongelmia voi esiintyä seuraavissa rakenteissa:
- Kevytrakenteinen väliseinä ulottuu maanvaraisen lattian alapuolelle eristyskerrokseen tai maaperään
- Tiili tai betoniväliseinä ulottuu yhtenäisenä ilman kapillaarikatkoa lattatason alapuolelle
- Väliseinä alkaa kaksoislattarakenteessa pohjalaatan päätä
- Kevytrakenteinen väliseinä alkaa puukorotetun lattian sisältä
Kuvissa 1 ja 2 on esitetty riskialttiita väliseinien liitosratkaisuja alapohjarakenteeseen.
Kuva 1. Betonisia kaksoislaattarakenteita.
Kuva 2. Puukorotettu lattia betonisen pohjalaatan päällä.
Kosteusrasitukset: Maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus, sisäilman kosteuden tiivistyminen, liian tiiviit pinnoitteet tiiliseinissä.
Kipsilevyseinät
Erityisesti kaksoiskipsilevyseinissä on esiintynyt runsaista pesuvesistä johtuvia vaurioita.
Rakennuksen siivouksen yhteydessä käytetään runsaasti vettä, joka voi imeytyä seinän alaosasta kipsilevyyn. Kahden kipsilevyn välissä imeytymistä voi tapahtua jopa metrin korkeuteen asti. Ko. rakenteista on löytynyt terveydelle haitallisia mikrobikasvustoja, jotka eivät näy ulkopuolelle mitenkään. Kosteusmittauksissa rakenteet saattavat olla täysin kuivia.
Välipohjat
Orgaaniset täytteet
Esimerkiksi vanhoissa puuvälipohjissa tai alalaattapalkistoissa on käytetty erilaisia orgaanisia täytteitä, kuten turvetta, sahanpurua ja lastuja. Ko. täytemateriaaleista on erittäin usein mahdollista löytää vanhoja mikrobikasvustoja ja itiöitä. Tavanomaisissa sisäilman kosteusolosuhteissa täytemateriaaleissa ei tapahdu aktiivista homeenkasvua. Tällöin mahdollinen sisäilman laatua huonontava tekijä on rihmastokappaleiden ja itiöiden pääsy sisäilmaan mikäli rakenteita ”ravistellaan” tai rakenteiden läpi tapahtuu voimakkaita ilmavirtauksia. Vesivahinkotilanteissa ko. täytemateriaaleissa tapahtuu voimakasta mikrobikasvua, mikä aiheuttaa homeenhajua huonetilaan. Vastaavia ongelmia voi esiintyä myös pintalaatallisissa rakenteissa, joiden eristeenä on korkki, tojax tms. luonnonmateriaali tai mikäli välipohjan villatilassa on rakennusjätettä.
Betonivälipohjat
Betonivälipohjissa rakennuskosteus on mahdollinen rakenteita vaurioittava tekijä. Liian kostean betonirakenteen päälle laitetut tasoitteet, liimat tai päällystemateriaalit voivat vaurioitua. Erityisen riskialttiita ovat liittolaattarakenteet, paksut holvit ja väestönsuojien yläpuoliset rakenteet (hiekka ja kevytsoratäytöt).
Kirjallisuutta
Lisää tietoa aiheesta löytyy kirjasta:
Merikallio, T., Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Suomen Betonitieto Oy 2002. Osa 2, Luku 3;Kuivumisaika-arviot s.38…57.
Lähdekirjallisuus
1. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö
2. Torikka, K., Hyyppöläinen, T., Mattila, J. ja Lindberg, R. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus. HKR-Rakennuttajan julkaisuja 1999. 106 s.
3. Merikallio, T., Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Suomen Betonitieto Oy 2002.
4. Rautamäki , P., Mentunen, J., Kujanpää, R., Kujanpää, L., Tapausselostuksia: Syitä vakaviin kosteusvaurioihin, Sisäilmastoseminaari 1999, Sisäilmayhdistys ry, s 155…158.
5. Laaksonen, E., Yksi kosteusrasitus unohtui, Sisäilmastoseminaari 2002, Sisäilmayhdistys ry, s 107…112.
© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)
