Koetut haitat
Lukumääräisesti suurin osa sisäilman ongelmista lähinnä henkilön kokemia haittoja. Niilläkin voi kuitenkin olla suuri merkitys ihmisen viihtymiseen sekä esimerkiksi työkykyyn. Tyypillisiä koettuja haittoja ovat esim. epämiellyttävä haju, veto sekä tunkkainen ilma, jne.
Lisääntynyt oireilu
Sisäilmassa voi olla lukuisia haittatekijöitä, joista voi aiheutua yleensä lieviä, altistumisen loppuessa ohimeneviä oireita, kuten hengitystie- ja ärsytysoireita sekä yleisoireita, kuten päänsärkyä.
Oireilu on aina yksilöllistä, ja siksi oireiluun sekä siihen, kuinka haitalliseksi henkilö oireilun kokee, vaikuttavat sisäilman haittatekijöiden lisäksi myös monet muut seikat, kuten ikä, sukupuoli, persoona ja terveydentila sekä erilaiset kuormittavat asiat, kuten työ- tai kouluyhteisöön liittyvä viihtyvyys ja työtyytyväisyys. Ihmisen kokemat oireet ovat aina todellisia, oireet yksin eivät kuitenkaan ole suora osoitus jostakin sisäilman epäpuhtaudesta.
Tämä tulee huomioida, kun esimerkiksi koulun sisäilmaongelman selvittämisen yhteydessä kartoitetaan sisäilmakyselyllä käyttäjäkokemusta ja koettua oireilua. Pelkän kyselyn perusteella ei voida arvioida, onko rakennuksen sisäilmassa epäpuhtauksia. Syitä kyselyssä havaitulle tavanomaisesta poikkeavalle oireiluille voi olla monia, esimerkiksi siitepölykausi tai flunssaepidemia. Toisaalta vaikka kyselyssä ei havaittaisi tavanomaisesta poikkeavaa oireilua, se ei poissulje sitä, ettei sisäilmassa voisi olla jotain terveydelle haitallista.
Rakennuksen asianmukaiset tekniset selvitykset ja epäpuhtausmittaukset ovat ainoa keinoa selvittää, onko rakennuksen sisäilmassa jokin oireita aiheuttava epäpuhtauslähde tai muu haittatekijä. Jos rakennuksessa ei havaita asianmukaisista selvityksistä huolimatta epäpuhtauksia tai oireita aiheuttavia olosuhteita, kuten riittämätön ilmanvaihto, oireilu johtuu todennäköisesti jostain muusta syystä.
Tietoa sisäilmasta oireilevalle (THL)
Sairaudet
Osaan sisäilman haittatekijöistä liittyy oireiden lisäksi myös suurentunut pitkäaikaissairauksien riski. Eräät sisäilman epäpuhtaudet, esim. tupakan savu tai radon lisäävät riskiä sairastua keuhkosyöpään. Yhteys perustuu epidemiologisiin tutkimuksiin, joista voidaan vetää yksilöäkin koskevia johtopäätöksiä.
Suomessa sisäilma on pääosin keskimäärin puhtaampaa verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin. Ainoastaan mitatut radonpitoisuudet ovat Suomessa eurooppalaisittain korkeita. Tästä huolimatta sisäympäristössä esiintyy edelleen epäpuhtauksia, joiden vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Pitämällä huolta rakennusten kunnosta ja puuttumalla ripeästi niissä havaittuihin epäpuhtauksiin, ennaltaehkäisemme terveyshaittoja ja pidämme rakennuksen elinkaaren mahdollisimman pitkänä. Käyttäjien on myös luotettava tilojen terveellisyyteen. Tässä avoin ja ajantasainen viestintä tilojen käyttäjille on avainasemassa.
Miten ihminen reagoi huonoon sisäilmaan
Ärsytysoireet
Silmien, hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireiden syynä voi olla liian korkea lämpötila, alhainen suhteellinen kosteus, orgaaniset kaasut, hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai bioaerosolit. Huonot valaistusolosuhteet voivat aiheuttaa silmien ärsytystä.
Iho-oireet
Iho-oireiden (kuivuus, kutina, punoitus, yliherkkyysreaktiot) syiksi voivat paljastua liian korkea lämpötila, liian alhainen suhteellinen kosteus, ilmassa olevat hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai orgaaniset kaasut (esim. formaldehydi).
Väsymysoireet
Päänsäryn, pahoinvoinnin, huimauksen ja väsymyksen taustalla voivat olla liian korkea lämpötila, korkea hiilidioksidipitoisuus, orgaaniset kaasut tai huonot valaistusolosuhteet.
Hajut
Hajujen aistiminen voi olla merkki heikentyneestä ilman laadusta. Haju voi olla peräisin esim. tupakoinnista, homekasvustosta, ruuanlaitosta jne.
Sisäilmasto, allergia ja astma
Lasten ja aikuisten allergia- ja astmaoireet ovat merkittävä kansanterveysongelma. Kahdella lapsella kolmesta on joskus ollut allergia- tai astmaoireita. Noin kuusi prosenttia väestöstä on kärsinyt oireista viimeisen vuoden aikana. Lasten ja aikuisten oireista johtuvat sairaspoissaolot ovat suuri rasite kansantaloudelle. Oireiden väheneminen johtaisi helposti miljardien säästöihin.
Allergia- ja astmaoireiden yleistyminen yhdistetään yleisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen ympäristötekijöiden muutokseen. Sisäympäristöllä on ratkaiseva merkitys ihmisen altistumiseen. Sen osuus kaikesta altistuksesta on noin 75 %, muiden tekijöiden (ruoka, juoma ja ulkoilma) vastatessa 25 %:sta.
Rakennuksissa allergia- ja astmaoireita lisäävät:
- passiivinen tupakointi
- lemmikkieläimet
- korkea ilman tai rakenteiden kosteus
- pölypunkit
- alhainen siivoustaso
- huono ilmanvaihto
Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi monet muut seikat saattavat lisätä allergioiden riskiä. Eri tekijät vaikuttavat myös yhdessä niin, että vaikutusten summa on suurempi kuin yksittäisten tekijöiden summa. Esimerkiksi passiivinen tupakointi yhdessä korkean kosteuden kanssa moninkertaistaa allergiariskin.
Kaikkiin tekijöihin, jotka rakennuksessa lisäävät allergiaoireiden riskiä, voidaan vaikuttaa. Useimmissa tapauksissa kyseessä on käyttö- ja ylläpitotapojen muuttaminen, joka ei edes vaadi suuria investointeja.
Passiivinen tupakointi
Tupakointi on pahin sisäilman pilaaja. Altistuminen ympäristön tupakansavulle johtaa tutkimustulosten mukaan lähes yhtä vakaviin terveyshaittoihin kuin itse tupakointikin. Syöpäriski kasvaa, samoin sydän- ja verisuonitautien todennäköisyys. Lisäksi ympäristön tupakansavu heikentään sisäilman laatua ja myötävaikuttaa useiden sisäilmaan liittyvien sairauksien ja oireiden syntyyn. Esimerkkejä näistä ovat mm. lasten hengitysteiden ja välikorvan sairaudet sekä astmaoireiden vaikeutuminen.
Tupakansavun haju ja likaavuus ovat viihtyisyyshaittoja, mutta savulta suojaaminen on ennen kaikkea terveyskysymys.
Savulta suojaaminen kannattaa
Tupakkalaki velvoittaa työnantajat suojaamaan tupakoimattomat työntekijät tupakansavulta. Työpaikan savuttomuudesta on monia etuja:
- työpaikan ilmapiiri paranee
- työpaikka on turvallisempi ja terveellisempi
- suorat terveydenhoitokulut laskevat
- siivous- ja ylläpitokustannukset laskevat
- poissaolot vähenevät
- tulipalovaara pienenee
- työajan käyttö tehostuu
Lämpötila on tärkein sisäilmasuure
Kehon lämpötasapaino määrää sen, miten viihtyisäksi ihminen tuntee olonsa. Tasapainolämpötilassa kehon aineenvaihdunnan tuottama energia on yhtä suuri kuin kehosta ympäristöön siirtyvä energia. Tällöin ihminen kokee lämpötilan sopivaksi. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja työn fyysinen kuormittavuus määräävät tuotettavan energian määrän. Vaatteiden lämmöneristys, ympäristön lämpötila, ilman liikenopeus ja kosteus rajoittavat lämmön siirtymistä kehosta ympäristöön. Sopiva lämpötila on siis yksilöllinen asia. Suuren ihmisjoukon keskimäärin sopivana pitämä lämpötila on talvella 20-22 astetta. Tässäkin lämpötilassa 10-30% ihmisistä saattaa kokea olonsa epämukavaksi. Suurin tyytyväisyys saavutetaan antamalla jokaiselle mahdollisuus säätää huoneensa lämpötila haluamakseen.
Liian korkea lämpötila lisää sairastumisriskiä
Teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan sisäilmaan liittyvät oireet kasvavat huonelämpötilan noustessa yli 22 asteen. Korkea lämpötila aiheuttaa myös kuivuuden tunnetta. Liian korkeiden lämpötilojen laskeminen suunnitellulle tasolle onkin eräs parhaimpia keinoja parantaa sisäilmastoa ja samalla pienentää energian kulutusta.
Vedon
Vetovalitukset ovat yleisimpiä sisäilmastoa koskevia valituksia. Veto yhdistetään usein ilman liikkeeseen tai liian suureen ilmavirtaan, mutta kyseessä saattaa olla myös liian alhainen ilman tai pintojen lämpötila. Vedon tunteen estämiseksi tulee ilman lämpötila pitää mahdollisimman tasaisesti sopivalla tasolla. Työpiste kannattaa sijoittaa siten, että suurista kylmistä pinnoista (esim. ikkunat) ei ole suoraa ”näköyhteyttä” niskaan, nilkkoihin tai muihin herkkiin ihopintoihin.
Sisäilmasto on vain yksi tekijä
Sisäilmastolla tarkoitetaan niitä rakennuksen ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Sisäilmaston lisäksi ihmiseen vaikuttavat lukuisat muut tekijät. Tutkittaessa sisäilmavalitusten syitä tulee pitää mielessä myös nämä muut mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Näistä tärkeimpiä ovat:
- henkilökohtaiset, personallisuuten liittyvät ominaisuudet
- kodin ja työpaikan ihmissuhteet
- työympäristön henkinen ilmapiiri
- työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus
Koska rakennus ja sen sisäilmasto ovat neutraaleja ja helppoja valituskohteita, niihin kanavoituu myös muista syistä johtuvia valituksia. Rakennuksen omistajan ja sen kunnosta vastaavan henkilökunnan on kuitenkin pystyttävä varmistamaan, että sisäympäristö on teknisesti suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Valitusten nopea ja asiallinen käsittely on paras tapa ehkäistä myös muista syistä johtuvia valituksia.
Lue lisää:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sisäilma-sivut
