Yleisimmät sisäilmaongelmat

Sisäilmaongelmista

Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat ilmanvaihtoratkaisut, rakennuksen sijainti, rakennustapa, rakennusmateriaalit, , käyttö ja sääolot. Ks.  Sisäilmaan vaikuttavat tekijät.

Sisäilmahaittoja ovat:

• Veto
• Alhainen huonelämpötila
• Korkea huonelämpötila
• Vaihteleva huonelämpötila
• Kylmä lattia
• Kuiva ilma
• Kosteuden tiivistyminen pinnoille (myös ikkunoiden huurtuminen)
• Tunkkaisuus
• Epämiellyttävä haju. Syy: viemäri, home, huonolaatuinen rakennus- tai sisustusmateriaali, kosteusvaurion aiheuttama materiaaliemissio ja materiaalin hajoaminen
• Hajut muista asunnoista ja tiloista
• Melu
• Oireilu

Sisäilman epäpuhtauksia ovat mm.:

• Hiukkaset
• Mikrobit
• Pölypunkit
• Orgaaniset kaasut
• Formaldehydi
• Ammoniakki
• Styreeni
• Radon
• Hiilimonoksidi

Sisäilmaongelmista johtuvaan oireiluun voi olla useita syitä, esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto. Katso  Sisäilmaoireet.

Sisäilmasto-ongelmien yleisyys

Sisäilmasto-ongelmien yleisyyttä on tutkittu Suomessa toimistorakennuksissa, asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tutkimuksissa on mitattu sisäilmatekijöitä, luonnehdittu rakennuksia ja selvitetty kyselyin asukkaiden tai työntekijöiden terveydentilaa. Kliinisiä sisäilmatutkimuksia on tehty vähemmän. Poikkeuksen muodostavat sisäilma-allergeeneihin liittyvät kliiniset kokeet ja homevasta-aineiden mittaaminen altistuneiden seerumista. Rakennuksen sisäilman laatua arvioidaan ihmisillä esiintyvien oireiden yleisyyden ja heidän kokemansa ilman laadun perusteella. Katso myös  Sisäilmaan vaikuttavat tekijät ja  Sisäilman vaikutukset.

Asunnoissa yleisimmät sisäilmasto-ongelmat liittyvät lämpöoloihin, ilmanlaatuun, ilmanvaihtoon ja kosteusvaurioihin.

Toimistorakennuksissa tyypilliset sairasrakennusoireet ovat yleisiä. Ongelmat liittyvät usein ilmanvaihtoon. Tehtyjen selvitysten mukaan oireiden esiintyvyys oli pienimillään rakennuksissa, joiden ilmanvaihto oli 15-25 l/s henkilöä kohden. Myös kosteusvauriot ovat yleisiä.

Myös päiväkodeissa tyypilliset sairasrakennusoireet ovat yleisiä. Päiväkodeissa yleisin sisäilmavalitus kohdistuu ilman tunkkaisuuteen ja kosteusvaurioihin.

Kouluissa yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat veto, lämpöolot ja ilmanvaihdon riittämättömyys sekä kosteusvauriot.

Myös sairaaloissa ja hoitolaitoksissa esiintyy kosteusvaurioita yleisesti ja ilmanvaihdon hallinta on puutteellista. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti v. 2003 selvitystyön sairaalarakennusten ja ilmanvaihtolaitteistojen kunnosta. Selvitys valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä.

Sisäilman tärkeimmät epäpuhtaudet

Sisäilman epäpuhtaudet ovat peräisin ulkoilmasta, rakennuksesta, sisutuksesta tai ihmisen toiminnasta.

Ulkoilmassa on sekä orgaanista, että epäorgaanista pölyä, jonka määrä vaihtelee säätilan ja tuuliolosuhteiden mukaan. Suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin ihmisen toiminnoista: liikenteestä, energian tuotannosta, teollisuudesta ja jätteiden hävittämisestä. Sisäilman radioaktiivisuden tärkein lähde on maaperä tai porakaivovesi.

Ulkoilman epäpuhtauksia niiden lähteiden mukaan jaoteltuna:

• maaperä
  • kaasumaiset epäpuhtaudet (esim. vanhat kaatopaikat)
  • mikrobit
  • muut hiukkasmaiset epäpuhtaudet
  • moottoriajoneuvot
    • häkä
    • typen oksidit
    • lyijy
    • hiilivedyt
    • polttoaineet
      • rikkiyhdisteet
      • typen oksidit
      • hiilivedyt
      • teolliset prosessit
        • häkä
        • hiukkaset

Rakennuksesta ja ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia lähteiden mukaan jaoteltuna:

• rakennusaineet
  • betoni, kivi: radon
  • lastulevy, vaneri: formaldehydi
  • eristys: formaldehydi, lasikuitu, asbesti
  • tasoitteet: styreeni, ammoniakki
  • syttymisen estoaineet: asbesti
  • liimat, lakat: orgaaniset yhdisteet, formaldehydi
  • värit: orgaaniset yhdisteet, metallit
  • rakennuksen materiaalit ja kalusteet
    • lämmityksen ja ruoanlaiton lämmönlähteet: häkä, rikkiyhdisteet, typen oksidit, hiukkaset
    • sisustusmateriaalit: orgaaniset yhdisteet, formaldehydi
    • vesi, luonnonkaasut: radon
    • ihmiset ja heidän toimintansa
      • asukkaat: hiilidioksidi, orgaaniset yhdisteet, hajut, vesihöyry
      • tupakointi: hiukkaset, häkä, typpioksidi, orgaaniset yhdisteet, formaldehydi, hajut
      • aerosolisumuttimet: fluorivedyt, vinyylikloridi, hajut
      • puhdistus- ja ruoanlaitto tuotteet: hiilivedyt, ammoniakki, hajut
      • askartelu ja käsityöt: orgaaniset yhdisteet, hajut
      • lemmikkieläimet: biologiset pölyt

Muiden sisäilmatekijöiden vaikutusta käsitellään kohdissa  Sisäilmaan vaikuttavat tekijät ja  Sisäilman vaikutukset.

Sisäilmasto-ongelmia käsitteleviä lakeja:

• työturvallisuuslaki, joka koskee työsuhteisia
• laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa
• terveydensuojelulaki, joka koskee kaikkia

Asunnon tai työpaikan radonpitoisuus voidaan selvittää mittaamalla. Säteilyturvakeskuksesta ( http://www.stuk.fi/) saa lisätietoja radonista ja sen mittaamisesta.

Lähdekirjallisuus

1. Aurola R, Välikylä T, toim. Asumisterveysopas. Ympäristö- ja terveys-lehti. Pori 2008.

2. Haahtela T, Nordman H, Talikka M. Sisäilma ja terveys. Allergialiitto. Loimaa 1993.

3. Husman T, Haverinen U, Koivisto J, Toivola M, Laitinen S, Sundgren V. Kosteus- ja homeongelma sairaalarakennuksessa ? toimintamalli, korjaustyön erityisvaatimukset ja henkilökunnan terveyshaitat. Sisäilmastoseminaari 2000. Sisäilmayhdistys raportti 14. Helsinki 2000.

4. Kalliokoski P. Sairaalailma – unohdettu ongelma?. Sisäilmastoseminaari 19.3.1997. Sisäilmayhdistys raportti 8. Helsinki 1996.

5. Ruotsalainen R, Palonen J, Jokiranta K, Seppänen O. Suomen LVI-yhdistysten Liitto ry, julkaisu 4. Sisäilmaston kuntotutkimus. Suomen LVI-yhdistysten Liitto ry. Helsinki 1997.

6. Seppänen O, Säteri J, Lehtinen T, Nevalainen A. Tavoitteena terve talo. SIY Raportti 9. Sisäilmayhdistys ry ja Teknologian kehittämiskeskus. Saarijärvi 1997.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)