Sokkelit

Yleistä

Sokkeli voidaan perustaa jatkuvan anturan varaan tai sokkelipalkit voidaan tukea päistään pilarianturoiden varaan. Seinämäinen sokkeli voi olla tehty kevytsoraharkoista tai betonista paikalla valaen tai elementteinä. Vanhoissa rakenteissa sokkeli voi olla kivilatomus tai jopa tiilistä muurattu. Aikaisemmin sokkelipalkit tehtiin paikalla valaen, nykyään ne tehdään yleensä betonielementeistä ja liittyvät lattiat tehdään kantavista elementeistä.

Riskit

  • Valesokkelit
  • Puiset seinäosat ovat betonin sisällä suorassa kosketuksessa betoniin
  • Vuotovesien poisjohtamista sokkelirakenteesta ei ole tehty. Vesi valuu rakenteeseen joko yläpuolisesta seinästä tai sokkelihalkaisusta
  • Sokkelissa on kylmäsiltoja, jotka voivat aiheuttaa kosteuden tiivistymisen rakenteisiin
  • Sokkelin ja yläpuolisen seinän liitos ei ole ilmatiivis
  • Sokkelin ja yläpuolisen seinän välistä puuttuu kapillaarikatko
  • Sokkelin ja lattian välistä puuttuu kapilaarikatko

Tyypillisiä vaurioita

  • Sokkeliin liittyvien puurakenteiden vauriot
  • Sokkelihalkaisueristeen vaurioituminen
  • Pinnoitteen irtoaminen
  • Kalkkihärme sokkelissa
  • Sokkelirakenteen kosteus kastelee viereisen lattian rakenteita
  • Kylmäsillat
  • Ilmavuodot
  • Muita vauriota ja puutteita katso  Kellarin maanvastaiset seinät.

Tutkimusten perusteella selvitetään seinien nykyinen kunto ja korjaussuunnitelman tarve.

Ohjeet ja määräykset

Uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita:

  • Ulkoseinän alareunan on yleensä oltava vähintään 0,3 m viereisen maanpinnan yläpuolella. Puurakenteisen seinän pitää olla vähintään 400 mm viereisen maanpinnan yläpuolella. Rinteeseen rakennettaessa tai muusta erityisestä syystä voidaan tästä poiketa vähäisessä määrin. Tällöin on perustusten kuivatuksen ohella huolehdittava perusmuurin vedeneristyksestä.
  • Ulkoilmaan rajoittuvat seinärakenteet on liitettävä sokkeliin ja maanvastaiseen lattiarakenteeseen siten, että kosteuden haitallinen siirtyminen ja kertyminen seinärakenteeseen sokkelin tai viereisen lattiarakenteen kautta on estetty ja seinä alareunan kuivuminen on mahdollista.
  • Sokkelin päällä olevan puurunkoisen seinän aluspuun tulee olla kokonaan sen ulkopuolella olevan toimivan tuuletusvälin kohdalla niin, ettei mikään rakenneosa estä aluspuun kuivumista tuuletusilmaan. ”Valesokkelin” käyttö on kiellettyä.
  • Sokkelin päällä oleva puurunkoisen seinän aluspuu erotetaan kosteuden siirtymisen katkaisevalla kerroksella kuten bitumikermillä alapuolisesta kivirakenteesta sekä tarvittaessa viereisestä lattialaatasta.
  • Sokkelin ja perusmuurin kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi huolehditaan riittävästä salaojituksesta ja kallistuksista sekä rakennetaan lattian yläpinta vähintään 300 mm viereisen maanpinnan yläpuolelle.
  • Kevytsoraharkoista muurattu sokkeli slammataan tai pinnoitetaan käyttötarkoitukseen soveltuvilla laasteilla sekä näkyvältä että maan alla olevalta osaltaan.
  • Maanvastaisen lattian yläpinnan ja viereisen maanpinnan välisen etäisyyden ollessa vähemmän kuin 300 mm vedeneristetään sokkeli ulkopuolelta.
  • Katkaistaan rakenteista löytyneet kylmäsillat, jotka voivat aiheuttaa kosteuden tiivistymistä. Perusmuurin lämmöneriste tulee asentaa siten, ettei rakenteeseen synny haitallisia kylmäsiltoja. Yleensä toimiva ratkaisu saadaan käyttämällä eristehalkaistua perusmuuria. Lämmöneristeen materiaalivalinnassa tulee ottaa huomioon, että eristeeseen voi vaikuttaa voimakas kosteusrasitus.
  • Lisäksi noudatettava tekstissä  Kellarin maanvastaiset seinät

Huolto

  • Sokkelien saumojen tiiviys tarkastetaan säännöllisesti ja tiivistetään kittaamalla. Kivilatomussokkelin saumoja ei saa tiivistää jos ryömintätilan tuuletus toimii osittain niiden kautta
  • Ylimääräinen ja tarpeeton kastuminen estetään sadevesien asianmukaisella poisjohtamisella ja oikeilla pihantasauksilla, katso teksti  Pihantasaus ja sadevedet.

Korjaus

Korjaustarve todetaan kosteusteknisessä tutkimuksessa. Tämän lisäksi ko. rakenteessa joudutaan usein korjaussuunnittelua varten tekemään seuraavia tutkimuksia:

  • Terveydelle vaarallisilla aineilla, esim. kreosootilla, käsiteltyjen rakenteiden kartoitus.

Käytettyjä korjausratkaisuja

Kunkin kohteen suuremmat korjaukset on yleensä suunniteltava kokonaisuutena erikseen. Sokkelien korjauksissa on käytetty mm. seuraavia korjausratkaisuja.

  • Paikallavaletuissa sokkelihalkaisulla toteutetuissa rakenteissa esiintyy usein kylmäsiltoja sokkelihalkaisuun käytetyn eristeen liikuttua betonoinnin yhteydessä jolloin levyjen saumakohtaan on saattanut muodostua kylmäsilta. Näissä tapauksissa merkittävä parannus sisäpinnan lämpötilaan voidaan saada lämmöneristämällä sokkeli ulkopuolelta.
  • Yksinkertaisimmillaan sokkelin ulkopuolinen eriste voidaan suojata muun sokkelin sävyyn maalatulla teräslevyllä.
  • Valesokkelia korotetaan kiviaineisena niin, että liittyvä puurakenteinen seinä alkaa lattian yläpinnan tasosta.
  • Tiivistetään ilmavuodot
  • Eristehalkaistun betonisokkelin pohjaan on tehtävä vedenpoistoreiät. Sekä halkaistu että yhtenäisestä materiaalista tehty sokkeli tulee rakentaa niin, ettei rakenteisiin pääse kertymään vettä.
  • Sokkelista kosteuden vaikutuksesta irtoilevaa maalia ei saa korvata tiiviillä maalilla, koska tämä johtaa kosteuden nousemiseen korkeammalle rakenteessa. Sokkeli puhdistetaan irtoilevasta maalista betonipinnalle joka haluttaessa voidaan pinnoittaa kosteutta hyvin läpäisevällä pinnoituksella esim. rouherappauksella.
  • Sokkelissa olevat kylmäsillat voidaan korjata asentamalla ulkopuolinen lämmöneriste.

Suunnitelmassa noudatetaan tätä ohjetta ja tähän soveltuvia määräyksiä ja ohjeita, esimerkiksi julkaisuja:

  • Talonrakennuksen maatyöt, RT 14-10636 ET, MaaRYL 2000
  • Pohjarakennus määräykset RakMK B3 (RT RakMK-20186)
  • Kosteus, RakMK C2, (RT RakMK-21099) täydennettynä ohjeilla)
  • Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus, RIL 126-1987
  • Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RT 81-10427

Tarkastukset

Ratkaisujen tulee olla käytön aikana tarkastettavissa, huollettavissa ja korjattavissa kohtuullisin kustannuksin purkamatta laajalti rakenteita.

  • Lattiapinnan korkeus rakennuksen ulkopuolta ympärivään maanpintaan nähden on joka puolella rakennusta vähintään 300 mm ( 400 mm ), ellei sokkeleissa ole vedeneristystä.
  • Anturoiden ja perusmuurien vesieristykset tai bitumisivelyt on tehty.
  • Perusmuurilevyt on limitetty ohjeiden mukaan ja levyjen yläreuna on varustettu siihen tarkoitukseen valmistetulla listalla.
  • Pystysalaojat on tehty sepelistä.

Esimerkkikorjaus

Tämä on esimerkki yksittäisestä korjauksesta eikä sitä voida pitää korjausohjeena tai suosituksena. Jokainen korjaus on suunniteltava erikseen kohdekohtaisesti. Kyseisessä kohteessa on tehty hyvin perusteellinen korjaus.

Kyseessä on vanha teollisuusrakennus. Seinän alaosassa on kivisokkeli, jonka päältä nousee massiivinen n. 60 cm paksu tiiliseinä. Vanhassa rakenteessa on havaittu kosteutta sekä seinän alaosassa että maanvaraisessa laatassa. Vuosien saatossa rakennuksen ympärillä on tehty lukuisia kertoja maanrakennustöitä, joiden yhteydessä maanpinta on noussut alkuperäisestä tilanteesta. Maanpintaa ei voi palauttaa entiselle tasolle liittyvistä rakenteista johtuen.

Tilannetta on korjattu:

  • lisäämällä salaojitus sokkelin ulkopuolelle
  • lisäämällä lattian alle kapillaarisen vedennousun estävä kerros
  • eristämällä seinän alaosa ulkopuolelta
  • estämällä kosteuden nousu seinässä kapillaarisen nousun estävällä käsittelyllä
  • lisäämällä lattian alle salaojituskerros, josta on yhteys salaojiin
  • uusimalla kattovesien poistojärjestelmä
  • tiivistämällä maanvaraisen laatan liittymät muihin rakenteisiin
  • lisäämällä tuuletus lattian alapuoliseen salaojakerrokseen
  • kallistamalla maanpinta poispäin seinästä.

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, 1999. Helsinki, Ympäristöministeriö

2. Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. 1998. Helsinki, Ympäristöministeriö

3. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

4. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö

5. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

6. Asuinkerrostalon tarkastusasiakirja. 1998.Helsinki. Ympäristöministeriö

7. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999

Muuta kirjallisuutta

RT15-10723, Rakennusselostusohje, 2000 (E1, E2, E3, E4, E5, E6, F1, F2)

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)