Ryömintätilojen korjaukset

Yleistä

Ryömintätilojen korjauksessa noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä:

• C2 = Suomen Rakentamismääräyskokoelma osa C2 kosteus, määräykset ja ohjeet 1998
• D2 = Suomen Rakentamismääräyskokoelma osa D2 rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2003
• RIL 107-2000 = Rakennusten veden- ja kosteudeneristämisohjeet
• RATU 82-0239 = Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyö

Katso myös tekstit  Ryömintätilainen betoninen alapohja ja  Ryömintätilainen puinen alapohja.

Tiivistys, luukut

Tässä kohdassa luetellut tiivistystoimenpiteet tulee suorittaa ennen muottilautojen purkutöihin ja alipaineistukseen ryhtymistä.

• Kaikkiin alustatiloihin tulee olla kulkumahdollisuus. Alustatilat varustetaan lukittavalla EI 60 (EI 30 puurakenteiset alapohjat) paloluukulla, jonka vapaan kulkuaukon tulee olla yleensä > 600 x 600 mm, suositeltava koko on 800 x 800 mm. Alustatilan osien välille tehdään tarvittaessa vastaavan kokoiset kulkuaukot.
• Alustatiloihin ja putkikanaaleihin meneviin luukkuihin asennetaan uudet tiivisteet tai siihen käyttöön tarkoitettu tiivistemassa. Luukkurakenteiden tulee olla ilmatiiviitä ja asianmukaisesti lämpöeristettyjä (tarvittaessa kaksoisluukku). Paloaluerajalla käytetään paloluukkuja.
• Kaikki lävistykset käyttötiloihin tulee olla ilmatiiviitä ja täyttää myös palonkestävyyden osalta viranomaisten määräykset (E1 7.4.1). Paloalueiden lävistykset tehdään pääsääntöisesti paloneristysmassalla tai sitten muulla rakennesuunnittelijan hyväksymällä tavalla.
• Lävistyksien tiivistykset tarkistetaan myös alapohjan yläpuolelta ja korjataan elastisella massalla. Erityisesti kotelointien sisällä olevat lävistykset tulee käydä huolellisesti läpi (esim. tiivistysvalu rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan)
• Alustatilaan tulevien sisä- ja ulkopuolisten putkikanaalien liittymät tiivistetään kuten muutkin lävistykset (putkikanaaliin voidaan tehdä oma erillinen tiivis luukku, tuuletus ja tiivistys)
• Liikuntasaumojen kosteusvaurioituneiden levyjen poisto ja saumojen tiivistys myös yläpuolelta tehdään rakennesuunnittelijan erillisen ohjeen mukaan
• Kaikissa alustatiloissa ja putkikanaaleissa olevissa kaivoissa on oltava asianmukaiset ilmatiiviit kannet

Purku ja puhdistus

• Purkamaton muottilaudoitus yms. puuaines poistetaan
• Maassa oleva puutavara ja rakennustarvikejäte poistetaan. (C2 kohta 1.4.5) Betonijätettä ei tarvitse poistaa ellei se haittaa korjaustyötä tai ryömintätilan huoltoa, tarve harkittava tapauskohtaisesti.
• Lävistysten tiivistysvalumuotit, juutti- ja paperisäkkitiivistykset yms. (betonialapohjat) poistetaan
• Betonivaluihin jätetyt tuki- ja korokepuupalat poistetaan.
• Alustatilaan ei saa jäädä ylimääräistä materiaalia joka voi toimia terveydelle haitallisten yhdisteiden lähteenä tai mikro-organismien kasvualustana (C2 kohta 3.2.3)
• Alustatilaan (pakollisesti) jätettävät puumateriaalit eivät saa olla suorassa yhteydessä maa- tai betoni yms. pintaan ilman rakennesuunnittelijan hyväksymää kosteuseristystä
• Betonirakenteisiin jääneet teräksiset muottisidelangat yms. työturvallisuutta ja liikkumista vaarantavat materiaalit tai asiat poistetaan tai tehdään muuten vaarattomiksi
• Kosteusvaurioituneet lämpöeristeet uusitaan. Materiaali vaihdetaan tarvittaessa paremmin toimivaan erikoissuunnittelijoiden ohjeiden mukaan
• Erityisesti putkikanaaleita puhdistettaessa on huomioitava rikkinäisten eristeiden aiheuttama vaara altistua asbestille. Aaltopahvieristeiden alla lämmitysverkoston putkissa asbestipahvi oli pakollinen. Tarvittaessa työ on tehtävä asbestipurkutyönä.
• Laudoituksen purun jälkeen betonipinnat teräsharjataan tarvittaessa puhtaaksi näkyvästä purkujätteestä ja kasvustosta. Erikoistapauksissa pinnat käsitellään homeenestoliuoksella.
• Tarvittaessa pinnat puhdistetaan suurtehoimurilla.
• Lahot tai mikrobivaurioituneet puupinnat lastutaan terveeseen pintaan asti ja tarvittaessa homeenestokäsitellään. Kantavien rakenteiden lastuamissyvyys varmistetaan rakennesuunnittelijalta (kantavat puualapohjat)
• Mikrobikasvustoa sisältävät pinnat joita ei voida lastuta (esim. puukuitulevyt) uusitaan rakennesuunnittelijan ohjeen mukaisesti.
• Kaikki mahdolliset umpinaiset tilat ja paikat tarkastetaan avaamalla yhteys epäilyksen alaisiin kohtiin. Koteloinnit avataan ja niiden kunto selvitetään. Korjaus tehdään suunnittelijan laatiman tapauskohtaisen korjausohjeen mukaan.
• Vanhojen viemäriputkien päät puhdistetaan ja tiivistetään luotettavasti. Vanhoja käyttämättömiä viemäriputkia ei yleensä saa jättää alustatilaan tai putkikanaaliin. Jos putkia rakennuttajan ja suunnittelijan luvalla jätetään, putket on puhdistettava luotettavasti sisäpuolelta.

Puhdistustoimenpiteiden jälkeen suoritetaan tilojen hyväksymiskatselmus ennen jatkotoimenpiteitä. Katselmuksessa käydään läpi ainakin kaikki tässä yleisohjeessa olevat asiat. Käsittely- ja jatkotoimenpiteitä ei aloiteta ennen kuin puhdistustoimenpiteet on hyväksytty. Jos alustatilaan ollaan joutumassa jättämään edellä esitetyn vastaisesti jotain riskimateriaalia, tulee siitä ilmoittaa rakennuttajalle tarpeellisten jatkotoimenpiteiden käynnistämiseksi.

Ryömintätilan maapohja

• Purkujätteistä saastunutta pintamaata poistetaan n. 50…100 mm
• Näkyvää mikrobikasvustoa sisältävää pintamaata poistetaan n. 50…100 mm
• Eloperäistä maa-ainesta poistetaan suunnitelmien mukaisesti (C2 kohta 1.4.5)
• Ohut maakerros kallion päältä voidaan poistaa ja kalliopinta puhdistaa, jolloin ko. alueelle ei tarvita kapillaarikatkoa.
• Ylimääräinen maa-aines poistetaan. Korjauskohteissa rakennesuunnittelija määrittää tarvittavan korkeuden tapauskohtaisesti ns. maalaisjärkeä käyttäen. Korkeutta määritettäessä tulee ottaa huomioon lisättävän kapilaarikatkon paksuus, tilassa mahdollisesti myöhemmin suoritettavat toimenpiteet, kuten esim. putkikorjaukset ja purkutyöt sekä poistetavan maapohjan laatu. Uudisrakentamisen korkeusohjetta ei tarvitse orjallisesti noudattaa, vaan lähinnä tuuletus ja kulku huollettaville laitteille on varmistettava. (Uudisrakentamisessa alustatilan korkeus tulee olla vähintään 800 mm, ellei toisin sovita (C2 kohta 3.2, 2.1). Missä on huollettavia putkia, tulisi korkeuden olla 1200 mm)
• Jos alustatilassa on veden pinta näkyvissä tai merkkejä sinne on joskus nousseesta vedestä, tulee sen syy selvittää ennen pintamaiden lisäyksiä yms. (salaojavika, salaojien lisäystarve, pumppukaivotarve tms.)
• Puhdistettu ryömintätilan maanpinta kallistetaan salaojiin päin, kaltevuus määritetään tapauskohtaisesti rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Suosituskaltevuus on 1:20.
• Vanhoja maamassoja, jotka mahdollisesti sisältävät mikro-organismeja, ei saa käyttää pintojen tasausmaina ilman erityisselvitystä
• Vanha pintamaa peitetään yleensä aina suodatinkankaalla jos ei ole erikseen osoitettu ettei se sekoitu uuteen pestyyn pintasepeliin/kevytsoraan (C2 kohta 3.1.1.3)
• Vettä keräävät painanteet kalliossa täytetään betonoimalla.
• Jos salaojitustasoa ei voida laskea, on joissain tapauksissa nostettava ryömintätilan pohjaa karkealla maa-aineksella (sepelillä) tai kevytsoralla. Kevytsoraa ei voi ilman eritystoimenpiteitä käyttää vapaan vedenpinnan eli yleensä salaojitustason alapuolella, koska se kelluu.

Pintojen käsittelyt

Tarve pintojen käsittelylle tulee harkita aina tapauskohtaisesti. Riskien takia kemikaalikäsittelyjä käytetään vain erikoistapaukissa suunnittelijan ohjeen mukaan. Tarpeetonta käsittelyä tule välttää. Kaikissa pintojen käsittelyissä tulee noudattaa käytettävän kemikaalin työturvallisuusohjetta. Myös mahdolliset haittavaikutukset muille materiaaleille on huomioitava.

• Vaurioituneet pinnat voidaan käsitellä homeenestoaineella. Käsittelyt suoritetaan aina 0,5…1 m havaittua vauriopintaa laajemmalle. Homeenestoaineita käytetään yleensä puurakenteilla.
• Ruostuneet betoni- ym. rakenneteräkset käsitellään tarvittaessa erillisen ohjeen mukaan
• Pinnat, joihin vesi kondensoituu, ratkaistaan ensisijaisesti rakenteen kuivamista edistävällä rakenneratkaisulla ja / tai ilmanvaihdon avulla. Erityistapauksissa pinnat voidaan käsitellä kondenssinestoaineella rakennesuunnittelijan harkinnan mukaan (C2 kohta 8.1.1.3)
• Tarvittaessa voidaan suorittaa hajunpoistoa kuivasavu- eli vetyperoksidi- tai vastaavalla käsittelyllä. Hajunpoistoon voidaan käyttää myös otsonointia. Em. käsittelyt eivät poista itse mikrobikasvustoa vaan pelkän niistä materiaaleihin tarttuneen hajun.
• Booraksin käyttö on selvitettävä tapauskohtaisesti. (esim. pohjavesialue)

Kapillaarikatko

• Kapillaarikatkoksi levitetään vähintään 200 mm vahvuinen pintakerros halk. 6…16/32 mm pestystä sepelistä ja / tai kevytsorasta. Uuden pintakerroksen yläpinnan tulee olla vähintään 200 mm salaojitustason (vapaan vesipinnan) yläpuolella.
• Korjauskohteissa suositellaan käytettäväksi kevytsoraa helpomman asennettavuuden ja lämmöneristysominaisuuksien takia.
• Kevytsoratäyttöä ei suositella tehtäväksi salaojitustason alapuolelle tai sen paikallaan pysyminen veden nostetta vastaan tulee varmistaa erillisen suunnitelman mukaisesti esim. ~100 mm karkealla sepelikerroksella tai teräsverkolla ja painoilla.
• Puhtaan kalliopinnan päälle ei tarvitse asentaa kapillaarikatkoa.

Kuivatusjärjestelyt

• Veden pääsy ulkoa ryömintätilaan estetään muuttamalla maanpinta rakennuksesta poispäin viettäväksi ja rakentamalla sadevesien poistojärjestelmä. Jos pintavesien valumista ryömintätilaan esimerkiksi kallion pintaa pitkin ei voida estää, tehdään ryömintätilan maapohjaan salaojiin tai muuhun kuivatusjärjestelmään yhteydessä oleva kerros karkeasta kiviaineksesta. Jos vettä ei voida poistaa painovoimaisesti, käytetään pumppausta.
• Pohjaveden nousu ryömintätilaan estetään rakentamalla puuttuva salaoja tai korjaamalla virheellinen tai toimimaton salaoja. Kaupunkialueella pohjavettä ei saa alentaa ilman rakennuslupaa. Pohjavettä ei voida aina alentaa esim. kaavan, puupaalujen, maan painumisen tai esim. lähellä olevan meren tai järven takia. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on ryömintätilan maanpinnan nostaminen.
• Ryömintätilaa jakaviin perusmuureihin tehdään vedenpoistoreiät.
• Alustatila varustetaan erityistapauksissa kuivatuksella erillisen suunnitelman mukaan.
• Alustatilassa olevien pumppaamoiden pumput tulee varustaa hälyttimillä.
• Alustatilassa olevan pumppukaivon toiminnan asianmukaisuus on tarkistettava: pumppaustason oikea korkeus, hälytysten toiminta, kannen kunto jne. Yleensä kosteusvaurioille alttiit rakenteet tulee varmistaa käyttämällä pumppukaivossa kahta pumppua ja hälytystä. Hälyttimen tulee toimia ja lähettää tieto eteenpäin myös loma-aikana ja viikonloppuna.

Ilmanvaihto

• Alustatilat ja kaikki putkikanaalit varustetaan omalla erillisellä ilmanvaihdolla rakenne- tai iv-suunnittelijan ohjeen mukaan (putkikanaaleille tehdään oma ilmanvaihto). Ryömintätilan ilman suhteellisen kosteuden tavoitearvo on 70 %. Jos rakennettu ilmanvaihto näyttää riittämättömältä tai jollain tavoin ongelmalliselta (C2 kohdat 3.2.1 ja 3.2.1.4) on asia selvitettävä. Korjauksen jälkeen on tilannetta seurattava kunnes toimivuudesta on varmistuttu
• Maanpinnan yläpuolella oleva ryömintätila voidaan tuulettaa painovoimaisesti. Tällöin noudatetaan seuraavia ohjeita:
  • Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla 0,5…1,0 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukon pinta-alalla tarkoitetaan suojaavan ritilän tai säleikön vapaata pinta-alaa.
  • Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu.
  • Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla.
  • Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m.
  • Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot.
  • Painovoimaisen tuuletuksen tuuletusaukot tulisi johtaa suoraan ulos, niissä ei saa olla tuulen vaikutusta estävää mutkaa esim. raitisilmaputkea. Joissain tapauksessa raitisilmaputket ja lämpimässä tilassa katolle johdettu painovoimainen poistohormi voivat olla toimiva ratkaisu, jonka toimivuus selvitetään kohdekohtaisesti.
• Ilmanvaihto 0,5 m³/h m² on lämmityskaudella riittävä kaikissa ryömintätiloissa ja betonirakenteisissa ryömintätiloissa ympärivuotisesti. Tutkimuksien mukaan hyvin lämmöneristettyjen puualapohjien ryömintätiloissa ilmanvaihdon tulisi toukokuun alusta syyskuun loppuun olla ~3-5 m³/h m² ryömintätilan lämpötilan nostamiseksi.
• Alustatilan koneellinen ilmanvaihto voidaan varustaa termostaatilla joka säätelee ilmanvaihdon tehokkuutta alustatilan lämpötilan mukaan. Tällöin ilmanvaihto kytkeytyy esimerkiksi puolelle teholle alustatilan lämpötilan laskiessa alle + 5 °C.
• Poistoilmakanava viedään pääsääntöisesti omana kanavana vesikatolle asti. Poistokanavan voi erillisluvalla yhdistää muuhun likaiseen koneelliseen poistoon joka on aina päällä esim. WC-tilat, tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa.
• Jos koneellinen poisto katolle ei ole toteutettavissa, esim. korkeiden rakennusten korjauskohteissa ilmaa voidaan kuitenkin poistaa suoraan ulos raitisilmaputkella. Tällöin ulkoseinustalla poiston vaikutusalueella ei saa olla ikkunoita, muita korvaus korvausilmareittejä, ulko-oleskelutiloja tai poistoilman hajuista ei saa olla muuta haittaa.
• Poistokanavan puhaltimella on oltava erillinen hälytys vikatapausten varalta
• Vesikatolla sijaitseva alustatilan tai putkikanaalin poiston etäisyys muihin poistoihin ja ilman sisäänottosäleikköihin on määritelty Rakennusmääräyskokoelman osassa D2 kohta 3.6.4

Painesuhteet

• Alustatilojen tulee olla alipaineisia rakennuksen muihin tiloihin nähden

Lämmöneristys

• Alustatilan kattopintaa lisälämmöneristetään tarvittaessa erillisen suunnitelman mukaisesti. Eristyksellä ei saa lisätä palokuormaa. Eristeiden tulee olla itsestään sammuvia. Betonirakenteen lisäeristyksenä voidaan käyttää joko mekaanisesti kiinnitettyjä polystyreenilevyjä tms. tai hyvällä tartuntapinnalla ruiskutettavaa uretaanimassaa. Irtolevyjen liimaaminen luotettavasti ryömintätilan olosuhteissa on hankalaa.
• Kantavien palkkien ja sokkeleiden pinnat lämmöneristetään tarvittaessa yläosastaan kylmäsiltojen katkaisemiseksi. Sokkelit tulisi eristää ensisijaisesti ulkopuolelta. Ryömintätilan sisäpuolista eristystä ei tule ulottaa maahan asti, jotta maasta rakenteisiin mahdollisesti kapillaarisesti nouseva kosteus pääsee haihtumaan ryömintätilaan eikä nouse ylempiin rakenteisiin asti.
• Alapohjan vaurioituneet lämmöneristykset korjataan.
• Irronneet eristyslevyt kiinnitetään mekaanisesti. Tarvittaessa eristyslevyjen väliset isot raot tiivistetään esim. polyuretaanisaumanauhalla.

Putket ja muut asennukset

• Alustatiloissa tai putkikanaaleissa olevat rikkoutuneet tai vuotavat putket ja viemärit on korjattava ensi tilassa sekä suoritettava kuivatus- yms. toimenpiteet (puhdistus, desinfiointi, vioittuneiden eristeiden uusiminen jne.)
• Putkistojen ja muiden asennusten kannakointi korjataan tarvittaessa
• Korjausten yhteydessä kunnostetaan myös muut korjausta vaativat asiat kuten; vialliset putkieristeet, huonokuntoiset putkikannakkeet ja -venttiilit yms. vastaavat.
• Mahdollisesti lämmöneristämättömät tai paperilla tai aaltopahvilla verhotut kylmävesiputket varustetaan kosteuden tiivistymisen estämiseksi alumiinilla tai muovilla pinnoitetulla lämmöneristeellä tai umpisoluisella putkieristeellä (diffuusiotiivis).
• Putkikanaalit (ja tarvittaessa alustatilat) varustetaan perusparannuksen yhteydessä kosteushälyttimellä (C2 kohta 8.1.1)

Ulkopuoliset työt

• Jos alustatilan ulkoseinään kohdistuu ylimääräisiä kosteusrasituksia, ne korjataan ensitilassa.
• Pintamaan kallistus on oltava sokkelista poispäin > 1:20 kolmen metrin matkalla > 15 cm (C2 kohta 2.1.1.1). Asfalttialue liitetään sokkeliin n. 10 cm korkealla asfalttimakkaralla, joka on tarvittaessa laakeroitu irti esim. sopivilla kattohuopakaistoilla.
• Rännikaivojen ja pintavesikourujen kunto ja asiallinen toimivuus varmistetaan, niin ettei seinäpinnat pääse kastumaan.
• Salaojien kunto alustatilan kohdalla selvitetään videokuvauksella ja korkeusasema vaaituksella.
• Huoltomiesten tms. on huolehdittava että pintavesikourut toimivat myös talviolosuhteissa. Samoin alustatilojen korvausilmasäleiköt ja -putket eivät saa olla lumen peitossa ja niiden tulee olla muutenkin kunnossa

Muuta

• Alustatilojen ja putkikanaalien käyttö tavaroiden varastoimiseen on kielletty (paloviranomaisten määräys)
• Alustatila varustetaan perusparannuksen yhteydessä ainakin yhdellä valaisimella ja pistorasialla. Jokaisen kulkuluukun ja huollettavan koneen/laitteen kohdalle asennetaan valaisin. Kulkureitti laitteille valaistaan vain tarvittaessa.
• Kaikki ryömintätilan laitteet pyritään sijoittamaan tilan ulkopuolelle tai mahdollisimman lähelle huoltoluukkua.
• Perusparannusten yhteydessä myös alustatilat ja putkikanaalit tulee kunnostaa kaikilta osin muuta perusparannusta vastaavaan tasoon

Työturvallisuus

• Varsinaisia purkutöitä ei saa aloittaa ennen, kun alustatilaan on avattu erillinen raitisilmareitti, ellei sellaista ole ennestään.
• Epäpuhtauksien leviäminen muihin tiloihin estetään alipaineistamalla työtilat määräysten mukaisesti ja alipaineistuksen tulee olla toiminnassa jatkuvasti, kunnes alustatilan ilmanvaihto on saatu toimimaan. Alipaine tulee todeta.
• Työn aikana on huolehdittava alustatilan riittävästä tuuletuksesta sekä käytettävä riittäviä hengityssuojaimia ja suojavaatteita. Suojavaatteissa ei saa liikkua rajatun korjaustyömaa-alueen ulkopuolella.
• Poistettavaa materiaalia saa kuljettaa muiden tilojen kautta vain tiiviissä, puhtaassa ja suljetussa säkissä. Purettava materiaali pyritään saaman mahdollisimman suoraan ulos sille varattuun jätekonttiin tms. Avointa jätelavaa ei saa käyttää vain rakennuttajan luvalla ja jos on todettu, ettei siitä ole haittaa. Kohteissa, jossa työmaa-alueelle voi päätä lapsia esim. kouluilla, on käytettävä lukittavaa jätekonttia.
• Työssä on noudatettava rakennustöiden työturvallisuusmääräyksiä ja RATU 82-0239 / Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku -ohjetta.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)