Katsaus mikrobeihin

Käsitteitä

Mikrobeihin kuuluvat mm. virukset, bakteerit, sienet, levät ja alkueläimet.

Endotoksiinit ovat gramnegatiivisten bakteerien tuottamia, soluihin sidottuja toksiineja eli myrkkyjä. Jos rakenteiden materiaaleissa on gram-negatiivisia bakteereja, niistä voi tulla endotoksiineja sisäilmaan.

Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioitumattomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksesta otetussa näytteessä viittaa siihen, että rakenteessa on tai on ollut kosteusvaurio. Näiden mikrobien esiintyminen kosteusvauriorakennuksissa on merkki rakenteiden liiallisesta kostumisesta, ellei niiden esiintymiselle ole muuta syytä. Indikaattorimikrobeina pidetään myös ns. tavanomaisia mikrobeja jos niitä esiintyy suurina pitoisuuksina näytteissä.

Mykotoksiinit eli homemyrkyt ovat eräiden sienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Rakennusmateriaalien homehtumisen yhteydessä mykotoksiinit voivat vapautua ilmaan ja kulkeutua iholle tai hengitysteihin

Toksiineja tuottavia bakteereja ovat mm. useat Streptomyces- ja Actinomyces-sukujen lajit.

Sädesieni = aktinomykeetti = aktinobakteeri, mm. Streptomyces. Sädesienet ovat gram-positiivisia bakteereita, joilla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä.

Terveydensuojelulaissa terveyshaitalla tarkoitetaan sairautta tai sen oiretta tai sellaisten olosuhteiden esiintymistä, että sairauden tai oireiden syntyminen on mahdollista.

Mitä mikrobit ovat

Mikrobit ovat monipuolisia, toisistaan poikkeavia eliöitä ja niillä on erinomainen lisääntymiskyky. Bakteerit ja sienet pystyvät elämään ilman isäntäsolua, kun taas virukset tarvitsevat elävän isäntäsolun. Mikrobeja esiintyy kaikkialla, koska niillä on kyky sopeutua uusiin erilaisiin olosuhteisiin.

Bakteerit ovat kooltaan pienempiä kuin sienet, bakteerisolujen läpimitta on noin 1 μm. Aktinomykeetit eli sädesienet ovat bakteereita, joilla on jossain elinkierron vaiheessa rihmasto ja ne muistuttavat siten sieniä. Aktinobakteereihin kuuluvat Streptomyces-lajit liittyvät usein kosteusvaurioihin ja niillä on tyypillinen mullan ja maakellarin haju.

Sienet jaotellaan lämpötila- ja kosteusvaatimusten sekä itiömuodostuksen perusteella. Sienet muodostavat rihmastoa ja lisääntyvät itiöiden avulla. Yksi sienirihmaston muodostama pesäke voi tuottaa satoja tuhansia itiöitä.

Mitä homeet ovat

Homeet ovat rihmasieniä, jotka lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla.

Homeet kasvavat tavallisimmin materiaalin pinnalla, eikä niiden kasvu siten vaikuta rakennusmateriaalin lujuusominaisuuksiin. Luonnossa, kuten rakenteissakin homeet toimivat usein alkuvaiheen hajottajina ennen varsinaisia lahottajasieniä, jotka käyttävät ravinnokseen selluloosaa ja ligniiniä. Lahottajasienet ”syövät” puuta, ja siten heikentävät puun lujuusominaisuuksia.

THL: Kosteus- ja mikrobivaurio rakennuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista

 

Lähdekirjallisuus

1. Kasanen J – P. Mesofiilisten homesienten esiintyminen huoneilmassa ja erilaisissa rakennusmateriaaleissa – rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia indikoivat homesienet. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden monistesarja 13/1996. 57 s. Kuopio 1996.

2. Reiman M. Mikrobit. Julkaisussa Opas kosteusongelmiin. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto. Tampere 1998.

3. Salkinoja-Salonen M. (toim.). Mikrobiologian perusteita. Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, Helsingin yliopisto. Jyväskylä 2002.

4. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sisäilmaohje. STM:n oppaita 1997:1.

5. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy. Tampere 2000.

6. Viitanen H. Factors affecting the development of mould and brown rot decay in wooden material and wooden structures. Effect of humidity, temperature and exposure time. The Swedish University of Agricultural Sciences. Department of Forest Products. Väitöskirja 58 s. Uppsala 1996.

 

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)