Yleinen tieto | Tekninen tieto | Asiantuntijatieto
Sisäilman haittatekijät
Sisäilma vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja
tuottavuuteen. Terveyshaittojen syntyyn vaikuttavat:
- altisteen laatu
- pitoisuus
- altistumisajan pituus
- yksilölliset tekijät, mm.:
-
- perintötekijät
- ikä (lapset/aikuiset)
- hengitystiesairaudet
- muut sairaudet
Huono sisäilma voi aiheuttaa erilaisia oireita, joista lisää
tietoa teksteissä Sisäilmaoireet ja Mikrobien aiheuttamat
terveysongelmat.
Sisäilman haittatekijät:
- fysikaalisia
-
- ilman lämpötila
- kosteus
- veto
- melu
- kemiallisia ja kaasumaisia
-
- formaldehydi
- ammoniakki
- hiilidioksidi
- radon
- haihtuvat orgaaniset yhdisteet
- biologisia
-
- allergeenejä
-
- eläinpölyt
- pölypunkit
- siitepölyt
- viherkasvit
- luonnonkumi
- mikrobeja
-
- homesienet
- bakteerit
- virukset
- muita hiukkasmaisia
-
- tupakansavu
- huonepöly
- teolliset mineraalikuidut
- asbesti
Eri haittatekijöiden aiheuttamien oireiden erottaminen
toisistaan on vaikeaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös sisäilman
haittatekijöiden yhteisvaikutukset.
Katso myös:
Sisäilmaan vaikuttavat tekijät
Sisäilman vaikutukset
Kemialliset epäpuhtaudet
Hiukkasmaiset
epäpuhtaudet
Fysikaaliset tekijät
TEKNINEN TIETO
Fysikaalisten tekijöiden vaikutus
Sisäilman fysikaalisia tekijöitä ovat mm.:
- ilman lämpötila ja sen erot pystysuunnassa
- pintojen lämpötilat
- ilman liikenopeus
- suhteellinen kosteus
- melutaso
- valaistusolosuhteet.
Lämmin ilma on usein liian kuivaa, mikä lisää mm. silmä-, kurkku
ja nenä-ärsytysoireita. Lisäksi se usein vähentää työtehoa. Liian
lämmin ja kostea ilma lisää joidenkin kemikaalien emissioita
materiaalista ja lisää mikrobikasvun riskiä.
Pintojen lämpötilaerot ja ilman liikenopeus aiheuttavat vetoa
tai vedon tunnetta.
Korkea melutaso huonontaa työtehoa, oppimista, keskittymiskykyä,
viihtyisyyttä sekä lasten puheen oppimista
Matalat alle 50 lx:n valaistusvoimakkuudet ja pienet kontrastit
heikentävät näkötehokkuutta voimakkaasti. Näyttötyössä voimakas
ulkoinen valaistus vaikuttaa näytön kontrasteihin. Optimaaliset
valaistustasot tuottavat suuret kontrastit ja parantavat
näkötehokkuutta.
Sisäilman laatuun vaikuttavat myös muut fysikaaliset
ympäristötekijät. Lisää tietoa fysikaalisista tekijöistä on
tekstissä Fysikaaliset tekijät.
Kemiallisten ja kaasumaisten epäpuhtauksien vaikutus
Kemialliset epäpuhtaudet ovat joko hiukkasmaisia tai
kaasumaisia. Sisäilman kaasumaiset epäpuhtaudet voivat olla joko
orgaanisia tai epäorgaanisia. Sisäilman yleisimpiä epäorgaanisia
kaasumaisia yhdisteitä ovat hiilidioksidi, hiilimonoksidi eli häkä,
otsoni, rikkidioksidi ja muut rikkiyhdisteet sekä typen oksidit ja
ammoniakki. Orgaanisia kaasumaisia yhdisteitä pääsee sisäilmaan mm.
maaleista, sauma-aineista ja liimoista, muovimattojen
hajoamistuotteina sekä mikrobien aineenvaihdunnasta (MVOC).
Orgaanisia yhdisteitä esiintyy myös tavallisesti mitattavien
haihtuvien yhdisteiden (VOC) mittausalueen ulkopuolella,
esimerkkinä ns. puolihaihtuvat yhdisteet.
Kaasumaiset epäpuhtaudet aiheuttavat viihtyvyyshaittaa (haju) ja
erilaisia terveysvaikutuksia, jotka voivat olla ärsytysoireita (mm.
VOC), hengitystiesairauksien pahenemista tai jopa äkillinen kuolema
(häkä).
Lisää tietoa kaasumaisista ja kemiallisista tekijöistä on
tekstissä Kemialliset epäpuhtaudet
Biologisten epäpuhtauksien vaikutus
Merkittävimpiä terveyshaittojen aiheuttajia sisäilmassa tai
huonepölyssä ovat biologiset hiukkaset (homeet, bakteerit,
virukset, punkit, eläinpöly, siitepöly ja muu kasvipöly). Ne voivat
sisältää allergeeneja, jotka aiheuttavat allergiaoireita.
Allergikoilla esiintyy astmaa, allergista nuhaa ja silmätulehdusta
sekä atooppista ihottumaa.
Allergioiden ohella monet biologiset hiukkaset aiheuttavat ns.
terveille ihmisille ärsytysoireita ja infektioherkkyyden
lisääntymistä.
Lisää tietoa on tekstissä Hiukkasmaiset
epäpuhtaudet
Muiden hiukkasmaisten epäpuhtauksien vaikutus
Pienet hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret.
Yli 10 μm:n hiukkaset jäävät hengitysteiden yläosiin ja
aiheuttavat yskää ja aivastelua. Alle 10 μm:n hiukkaset pääsevät
keuhkoputkien alaosiin ja voivat aiheuttaa immunologisia
reaktioita, mm. astmakohtauksen. Vain alle 1 μm:n hiukkaset
pääsevät keuhkorakkuloihin eli alveoleihin, joissa kaasujen vaihto
tapahtuu.
Mineraalikuitujen terveysvaikutukset
Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut
ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin
saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on
muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta
pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen
syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut
syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole
tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.
Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin
hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa
ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut
voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä.
Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden.
Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja
aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa.
Lisää tietoa on tekstissä Hiukkasmaiset
epäpuhtaudet
ASIANTUNTIJATIETO
Lähdekirjallisuus
1. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E.O.
(toim.) Allergologia. Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 1999.
2. Kinnula V, Laitinen L.A, Tukiainen P.
(toim.) Keuhkosairaudet. Luvussa Sisäilma ja keuhkosairaudet (Tari
Haahtela). Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 2000.
3. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen
sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy.
Tampere 2000.
4. Seppänen, O. (toim.) Tuottava toimisto
2005. Teknillinen korkeakoulu Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan
laboratorio. Raportti B77.
5. Tuomainen, M., Björkroth, M., Kämppi,
R., Mussalo-Rauhamaa, H., Salo, S.-P., Säntti, J., Tuomi, T.,
Voutilainen, R. & Seppänen, O. 2003. Ilmanvaihtojärjestelmän
mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset. Teknillinen korkeakoulu.
Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio. Raportti B76.
Päivitetty 28.2.2007
