Yleinen tieto | Tekninen tieto | Asiantuntijatieto

Yleistä

Hyvä sisäilma vähentää sairauksia, lisää viihtyvyyttä ja parantaa työtehoa. Sisäilman huono laatu lisää oireilua ja sairastuvuutta. Ihmisen terveydentila, ikä, herkistyminen, altistuksen laatu, suuruus ja kesto jne. vaikuttavat terveyshaitan syntyriskiin. Sisäilman laadulla on sekä terveydellisiä että taloudellisia vaikutuksia. Ilmanvaihdolla on suuri vaikutus sisäilman laatuun. Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda tiloihin puhdasta ilmaa ja poistaa sieltä kaasumaisia tai hiukkasmaisia epäpuhtauksia.

Kansantaloudelliset vaikutukset

Huonon sisäilmaston aiheuttamiksi kustannuksiksi Suomessa on arvioitu (Seppänen ja Palonen 1997) 3 miljardia euroa vuodessa eli 600 €/asukas, mikä ylittää rakennusten lämmityskustannukset. Arviossa ovat mukana kaikkien sisäilmasta aiheutuneiden sairausten kustannukset.

Sisäilman parantamiseksi tehdyillä investoinneilla on myös taloudellinen merkitys.

• Työntekijät: parempi terveys ja viihtyvyys
• Työnantajat: parempi työn tuottavuus ja sairaskulujen pieneneminen
• Kiinteistön omistajat: parempi tuotto, kiinteistön arvon säilyminen ja riskien väheneminen
• Palvelujen tuottajat: lisääntynyt liiketoiminta
• Yhteiskunta: sairastavuuden pieneneminen

Terveysvaikutuksista

Esimerkkejä huonon sisäilman aiheuttamista terveysvaikutuksista ovat mm. erilaiset ärsytysoireet, toistuvat poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdukset, sisäilman homeiden aiheuttamat allergiasairaudet, passiivisen tupakoinnin aiheuttamat hengitystie- ja sydänsairaudet ja radonin aiheuttama keuhkosyöpä.

Lyhytaikainen hengitysilman huononeminen ei vaikuta terveeseen ihmiseen, mutta esim. allergiaa sairastavien oireilu voi lisääntyä. Vuoden 1988 tietojen mukaan aikuisväestöstä 15...20 % sairastaa allergista nuhaa, 2...6 % astmaa, 2...5 % atooppista ihottumaa, 1...2 % ruoka-allergiaa ja 15 % kosketusallergiaa.

Katso myös:

Sisäilmaoireet

Eri tekijöiden vaikutus

Mikrobien aiheuttamat

Tekninen tieto

Sisäilmastotekijöistä aiheutuvia haittoja

Tavallisimmin sisäilmaston vaikutus kohdistuu ihmiseen ihon, limakalvojen ja hengityselinten kautta, koska iho ja limakalvot ovat rajapintaa ihmisen ja ympäristön välillä. Sisäilmatekijöiden vuoksi oireilevia ihmisiä on paljon. Oireet ovat pääasiassa limakalvojen ja ihon oireita sekä lisääntynyttä infektioherkkyyttä. Ihmiset reagoivat yksilöllisesti samanlaisissakin olosuhteissa. Viihtyvyys esim. kouluissa, päiväkodeissa ja toimistoissa lisää tehokkuutta ja oppimista eikä ainoastaan vähennä oireilua ja sairauksia.

Suomessa on kartoitettu sisäilmasto-ongelmien yleisyyttä ja syitä toimistorakennuksissa, asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tutkimusten mukaan 30-60 % kyselyyn osallistuneista oli tyytymättömiä seuraaviin sisäilmatekijöihin:

• Alhainen lämpötila
• Korkea lämpötila
• Ilman kuivuus
• Epämiellyttävät hajut

Tarkempia tietoja eri tekijöistä ja vaikutuksista löytyy teksteistä:

Sisäilmaan vaikuttavat tekijät

Yleisimmät sisäilmaongelmat

Asiantuntijatieto

Lähdekirjallisuus

1. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E.O. (toim.) Allergologia. Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 1999.

2. HTP -arvot 2002. Työsuojelusäädöksiä 3. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto. Kemian työsuojeluneuvottelukunta. Tampere 2002. http://www.ketsu.net

3. Seppänen O, Seppänen M. Rakennusten sisäilmasto ja LVI-tekniikka. Sisäilmayhdistys ry. Jyväskylä 1997.

4. Seppänen O, Säteri J, Lehtinen T, Nevalainen A. Tavoitteena terve talo. SIY Raportti 9. Sisäilmayhdistys ry ja Teknologian kehittämiskeskus. Saarijärvi 1997.

5. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy. Tampere 2000.

6. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö. Oy Edita Ab. Helsinki 2003.

7. Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys julkaisu 5. Sisäilmayhdistys ry, Rakennustietosäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Espoo 2001.

8. Seppänen Olli, Sisäilmaympäristön tuottavuusvaikutukset otettava huomioon kustannuslaskelmissa. Sisäilmauutiset 3/2002

9. Seppänen O, Vuolle M. Sisäilmakorjausten kustannusvaikutukset. Sisäilmastoseminaari 2000, SIY Raportti 14.

Päivitetty 20.2.2008