Yleinen tieto | Tekninen tieto | Asiantuntijatieto
Sisäilman laatu
Sisäilma voidaan jakaa Sisäilmastoluokituksen 2000:n mukaisiin
kolmeen laatuluokkaan: S1 on yksilöllinen, S2 on hyvä ja S3 on
tyydyttävä sisäilmasto. Sisäilmayhdistys on yhdessä rakennusalan
asiantuntijoiden kanssa laatinut Sisäilmastoluokitus 2000:n,
jossa annetaan sisäilmaston tavoitearvot, jotka koskevat mm.
lämpötilaa, hiilidioksidia, radonia, ammoniakkia ja haihtuvia
orgaanisia yhdisteitä.
Rakennuksen vaikutus sisäilmaan
Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat ilmanvaihtoratkaisut,
rakennuksen sijainti, rakennustapa, rakennusmateriaalit, käyttö ja
sääolot.
Ilmanvaihdon toimivuudella on ensisijaisen tärkeä vaikutus
rakennuksen sisäilmaan. Lisäksi mm. rakennuksen sijainti ilman
epäpuhtauslähteiden läheisyydessä (liikenne, teollisuus tms.) tai
radon-alueilla voi vaikuttaa sisäilman laatuun. Suunnittelulla
vaikutetaan mm. rakenteiden kosteusrasituksen sietokykyyn
(rakennesuunnittelu, materiaalivalinnat ja ns. riskirakenteet).
Kosteusvaurio lisää ja muuttaa rakennuksen sisäilman mikrobistoa
(homeet ja bakteerit) sekä kemiallista koostumusta (mm. VOC)
tavanomaisesta. Rakennuksen käyttötarkoitus (koulu, sairaala,
toimisto tms sekä vuodenaikoihin liittyvä sään vaihtelu (mm.
lämpötila, kosteus ja tuuli) vaikuttavat sisäilman laatuun.
Tekninen tieto
Sisäilmastoon vaikuttavia tekijöitä
Hyvän sisäilmaston edellytyksenä on riittävä ilmanvaihto ja
toimivat rakenteet, joilla voidaan vaikuttaa useimpiin
sisäilmastotekijöihin. Sisäilmastotekijöitä:
- sisäilman kaasumaiset yhdisteet
- ammoniakki
- formaldehydi
- haihtuvat orgaaniset yhdisteet
- materiaalien kemialliset yhdisteet
- otsoni
- tupakka
- sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet
-
- huonepöly
- liikenteen tai teollisuuden hiukkasmaiset epäpuhtaudet
- mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet
- ihmisten vaatteissaan kantamat sekä eläimistä irtoava
hilse
- tupakan savu
- asbesti
- fysikaaliset
-
- ilman kosteus
- lämpötila ja pintojen lämpötilaerot
- ilman liike
- säteily (radon)
- valaistus
- melu
Katso myös Sisäilma, sisäilmasto ja hyvä sisäilma
Suunnittelun vaikutus
Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat rakennuksen sijainti,
rakennustapa, rakennusmateriaalit, ilmanvaihtoratkaisut, käyttö ja
sääolot.
Kaavoituksella vaikutetaan siihen, sijaitseeko rakennus ilman
epäpuhtaus- tai melulähteiden läheisyydessä (liikenne, teollisuus
tms.) tai radon-alueilla. Suunnittelulla vaikutetaan mm.
rakenteiden kosteusrasituksen sietokykyyn (materiaalivalinnat ja
ns. riskirakenteet). Rakennuksen käyttötarkoitus (koulu, sairaala,
toimisto tms.) ja ilmanvaihdon toimivuus sekä vuodenaikoihin
liittyvä sään vaihtelu (mm. lämpötila, kosteus ja tuuli)
vaikuttavat sisäilman laatuun.
Suunnittelussa huomioitavaa:
- Ulkoilman laatu (teollisuuden, liikenteen, peltojen, vanhojen
kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistamon tms. läheisyys)
- Maaperä (radon)
- Yleiset ilmastotekijät (lämpötila, kosteus, tuulen suunta ja
nopeus, sade ja auringonpaiste)
Rakennuksen käytön vaikutus sisäilmaan
Ihmisen toiminta, käytetyt sisustusmateriaalit, tupakointi,
harrastukset, jne. vaikuttavat oleellisesti sisäilman laatuun.
Hengitys kuluttaa happea ja tuottaa hiilidioksidia, ruoan
valmistuksessa syntyy kosteutta, vaatteista ja tekstiileistä irtoaa
hiukkasmaisia ja kemiallisia epäpuhtauksia.
Lemmikkieläimet lisäävät ärsyttävien ja allergisoivien
epäpuhtauksien pitoisuutta sisäilmassa. Lemmikkieläinten rehuissa
ja kuivikkeissa voi olla punkkeja ja mikrobeja. Huonekasvit voivat
aiheuttaa allergiaa.
Siivoustiheys, siivousmenetelmät ja siivouksen laatu vaikuttavat
oleellisesti pölyn määrään ja siis sisäilman laatuun. Siivousaineet
sisältävät liuottimia ja hajusteita, jotka voivat huonontaa
sisäilman laatua. Liiallinen vedenkäyttö kuivien tilojen
siivouksessa voi johtaa rakenteiden kosteusvaurioihin.
Sisäilman lämpötila on keskeinen viihtyvyystekijä. Korkea
lämpötila laskee talvella sisäilman suhteellista kosteutta, jolloin
liiallinen kuivuus rasittaa ihoa ja hengityselimiä. Lisäksi korkea
lämpötila lisää kemiallisia emissioita.
Rakennuksen suunnitelman mukaisella oikealla käytöllä voidaan
estää rakenteiden vaurioituminen ja siitä aiheutuva sisäilman
laadun huononeminen.
Katso myös Sisäilman vaikutukset
Asiantuntijatieto
Lähdekirjallisuus
1. Haahtela T, Nordman H, Talikka M.
Sisäilma ja terveys. Allergialiitto. Loimaa 1993.
2. HTP-arvot 2002. Työsuojelusäädöksiä 3.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Kemian
työsuojeluneuvottelukunta. Tampere 2002. www.ketsu.net
3. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen
sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy.
Tampere 2000.
4. Sisäilmastoluokitus 2000,
Sisäilmayhdistys julkaisu 5. Sisäilmayhdistys ry,
Rakennustietosäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen
toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suunnittelu- ja
konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Espoo 2001.
Päivitetty 31.3.2004
