Yleinen tieto | Tekninen tieto | Asiantuntijatieto
Yleistä
Kivirakenteisia ulkoseiniä ovat mm.:
- Betonisandwich
- Kuorielementti
- Massiivitiili
- Tiiliverhottu betoniseinä
- Harkkomuurattu
- Betoni-kevytbetoni
Tässä tekstissä käsitellään pääasiassa elementtiseiniä.
Yleisin betonielementtiseinä tyyppi on betonisandwich
-rakenne, joka koostuu betonisesta sisä- ja ulkokuoresta ja
niiden välissä olevasta lämmöneristeestä. Eristeenä on yleensä
käytetty jäykkää mineraalivillaa, harvemmin solumuoveja.
Aikaisemmin käytettiin yleisesti urittamattomia nykyisin lähes
yksinomaan uritettuja eristeitä.
Tuulettuvia betonielementtiulkoseiniä on kolmea tyyppiä.
Eriytetty julkisivu, kuva 1/a, koostuu yleensä betonisesta
sisäkuoresta, tuulensuojatusta lämmöneristekerroksesta,
yhtenäisestä tuuletusraosta sekä erikseen ripustetusta tai muuten
kannatetusta betoniulkokuoresta.
Yhdistelmäjulkisivurakenteissa voi ulkoverhous olla muutakin
materiaalia kuin betonia, kuten esimerkiksi metallia, luonnonkiveä,
klinkkeriä, lasia tai tiiltä, katso Kuorimuurit.
Kaksoiskuorirakenteessa, kuva 1/b, ulkokuoren ja
lämmöneristeen välissä on ulkoilmaan yhteydessä oleva yhtenäinen
tuuletusrako. Oleellisin ero on tuuletusjärjestelyt ja niiden
vaikutus rakenteen kuivumiseen.

Kuva 1. a) Eriytetty julkisivu b)
Kaksoiskuorirakenne
Riskit
Massiivitiili ja betoni-kevytbetoni ulkoseinärakenteet eivät ole
herkkiä vaurioille. Vaurioita niihin aiheuttavat lähinnä suuret
paikalliset rasitukset kuten ränni- ja syöksytorvivuodot ja vuodot
räystäältä. Tyypillisenä riskinä on myös rakenneaikainen kosteus ja
työn aikainen kastuminen.
Kivirakenteisille ulkoseinärakenteille tyypillisiä riskejä ovat
myös:
- veden kapillaarinen imeytyminen viistosateen ja julkisivulla
valuvan veden takia
-
- julkisivupinnasta, esimerkiksi pesubetoni
- halkeamista
- viallisista saumoista
- ulkokuoreen tiivistyvästä sisäilman diffuusiokosteudesta
- huonosti suunnitellut ja toteutetut julkisivujen
yksityiskohdat
-
- pellitykset
- vedenpoistojärjestelmien liittyminen seinään
- kiinnikkeiden liittyminen seinään
- julkisivun vaakapintojen riittämättömät kaadot
- liittyvien rakennusosien esimerkiksi parvekkeen aiheuttama
kosteusrasitus
Tyypillisiä vaurioita
- Halkeilu
- Betonipinnan rapautuminen
- Pakkasrapautuminen
- Pinnoituksen irtoaminen
- Rappauksen tms. pintamateriaalin vauriot
- Ulkokuoren kaareutuminen
- Elementtien kitti- ja liikuntasaumojen repeily ja
pullistelu
- Laattojen irtoaminen betonielementin pinnalta
- Elementin sisäiset näkymättömät vauriot esimerkiksi
pesubetonissa ja ulkokuoren taustapuolella
- Kosteuden vaikutus terästen korroosioon
- Eristetilan vauriot
- Kosteuden tiivistyminen kylmäsiltoihin huonosti eristetyissä
esim. massiivibetonirakenteissa.
- Veden vuotaminen seinärakenteisiin ikkunapellitysten
liitoskohtien kautta, elementtien saumoista ja liitoskohdista,
räystäiltä tai elementin ulkokuoren läpi, jolloin vaurioita voi
syntyä sekä seinien alaosiin, lattioihin, että vuotokohtien
ympäristöihin.
- Eristetilaan joutunut vesi ei pääse pois vaan kastelee
liittyvän rakenteen esim. sokkelin tai kellarin seinän.
- Mikäli sokkelissa ei ole lämpökatkoa, voi seinän alaosan
kylmään ympäristöön tiivistyä kosteutta.
- Tuuletuksen puuttuminen hidastaa rakenteeseen joutuneen
kosteuden poistumista.
Tutkimusten perusteella selvitetään seinien nykyinen kunto ja
korjaussuunnitelman tarve.
Kunnossapito ja huolto
Kohteessa tehdään huoltokirjan mukaiset toimenpiteet tai
noudatetaan seuraavaa yleisohjetta:
- Lunta ei kasata seinustoille
- Pihan sadevesikaivot pudistetaan säännöllisesti ja sulatetaan
tarvittaessa jottei vesi kerääntyisi seinustoille
- Seinustoille ei saa istuttaa suuria kasveja tai köynnöksiä
- Vuotavat kittaukset ja saumat uusitaan
- Vääntyneet pellitykset yms. korjataan
- Räystäskourut puhdistetaan säännöllisesti
- Vuotavat räystäskourut ja syöksytorvet korjataan
- Katon vedenpoisto tarkastetaan
- Pinnoitukseen ja graffitikorjaukseen ei käytetä
vesihöyryntiiviitä aineita
- Tehdään saumojen kunnon tarkastus ja tarvittavat korjaustyöt
riittävän usein
- Seinän pesua runsaalla vedellä esim. letkulla vältetään.
Tarvittaessa pesu suoritetaan siihen tarkoitetulla pesurilla tms.
aurinkoisella ja tuulisella säällä jolloin seinä voi kuivua
nopeasti.
Tekninen tieto
Ohjeet ja määräykset
Pinnoittaminen
- Muuratut massiiviset kevytbetoni- ja
kevytsorabetoniharkkojulkisivut tulee pinnoittaa esim. rappauksella
sadeveden imeytymisen vähentämiseksi. Mikäli kevytbetoniseinässä
käytetään erillistä ulkoverhousta, tämä toimii sadesuojana.
- Rappauksen lujuuden ja tiiviyden tulee heiketä ulospäin.
Kalkkilaastilla rapattua seinää ei saa korjata sementti- tai
kalkkisementtilaastilla.
- Muuratun ulkoseinän pinnoitusta valittaessa tulee ottaa
huomioon mm. alustan lämpö- ja kosteusliikkeet ja pinnoitteen
vaikutus rakenteen kuivumiseen.
- Harkkorakenteet pinnoitetaan tiiviisti vasta kun rakennekosteus
on poistunut
- Pinnoitusajankohtaa määrättäessä otetaan huomioon muurattuun
rakenteeseen mahdollisesti sitoutunut suuri rakennuskosteusmäärä ja
sen hidas poistuminen rakenteesta.
- Ulkopinnan pintatarvikkeita tai pintakäsittelyä suunniteltaessa
otetaan huomioon mm. pinnoitteen tai pintatarvikkeiden
vedenimuominaisuudet ja vesihöyrynvastus sekä näiden ominaisuuksien
vaikutus rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Vettä hylkivä
pinnoite vähentää sadeveden imeytymistä materiaaliin ja vaikuttaa
siten myös vesikalvoa kasvattavasti. Pinnoitteen ja
pintatarvikkeiden vesihöyrynvastus vaikuttaa rakenteen kuivumiseen
ulospäin. Liian tiivis pinnoite aiheuttaa rappauksen
irtoamisen.
- Pinnoitteen kestävyys ja uusimisen helppous tulee ottaa
huomioon, mikäli pinnoitteella on rakenteen kosteusteknisen
toiminnan kannalta oleellinen merkitys.
Saumat, läpiviennit ja liittyvät
rakenteet
- Betonisten ulkoseinäelementtien saumojen tulee yleensä estää
veden pääsy rakenteeseen. Avosaumaratkaisut suunnitellaan siten,
ettei paine-eroa ulkokuoren ulko- ja sisäpintojen välille synny.
Rakenteiden suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon, että
ulkokuoren taakse päässyt vuotovesi voi poistua ja kuivua
helposti.
- Saumojen suunnittelussa ja saumaustarvikkeiden valinnassa tulee
ottaa huomioon kosteuden ja lämpötilan vaihteluista aiheutuvat
liikkeet sekä rakennuksen rungon liikkeet.
- Sadevesivuotoja ulkokuoren taakse saumoista ja liitoskohdista
voidaan vähentää mm. seuraavilla tavoilla:
-
- Suunnitellaan saumojen rakenne ja muoto sellaiseksi, että
sauman tiiviyskerroksen vuotamisesta huolimatta vesi ei heti pääse
rakenteeseen (ns. puoliponttisauma),
- Sijoitetaan paineentasausputket tai tuuletuskotelot riittävään
kaltevuuteen ja riittävästi ulos seinäpinnasta, jolloin sadevesi ei
pääse tunkeutumaan niiden kautta seinärakenteeseen. Saumausmassan
ja paineentasausputkien tai tuuletuskoteloiden välisen tartunnan
tulee olla hyvä.
- Keskeisimmät julkisivusaumauksen laatuun vaikuttavat tekijät
ovat
-
- saumausmassa ja sen ominaisuudet
- saumausolosuhteet (esim. säätila, lämpötila)
- saumattavat pinnat (esim. niiden puhtaus ja kosteus)
- sauman dimensiot (sauman leveys sauman liikkeisiin nähden,
saumamassan paksuus)
- työtekniikat (esim. pohjusteen käyttö)
- rakenteelliset asiat (esim. saumarakenne ja taustatilan
tuulettuminen).
- Käytettävillä saumausmassoilla tulee olla voimassa Suomen
betoniyhdistys ry:n myöntämä varmennettu käyttöseloste.
- Betonirakenteisissa ulkoseinissä sisäkuoren saumat, liitokset
ja läpivientien kohdat tehdään ilmatiiviiksi käyttäen elastista
saumausta.
- Saumavaluissa tulee olla riittävä raudoitus halkeilua
vastaan
- Ikkuna yms. liitokset tiivistetään käyttämällä sisäpuolella
saumanauhaa ja elastista saumausta.
Vuotovesien poisjohtaminen
- Ulkokuoren taakse mahdollisesti joutunut vuotovesi ja
ulkokuoren sisäpintaan tiivistynyt painovoiman vaikutuksesta valuva
vesi johdetaan pois rakenteen vaakasuuntaisista liitoksista, kuten
ikkuna- ja oviliitoksista, seinärakenteen ja perusmuurin
liitoksesta, kahden julkisivumateriaalin liitoksesta sekä
ulkoseinän ja siihen liittyvän vaakarakenteen liitoksesta.
Lämmöneristys
- Lämmöneristeen ulkopinnassa on oltava tuulensuojakerros
Tuuletusjärjestelyt
- Betonisandwich -rakenteessa on suositeltavaa käyttää vähintään
tuuletusuritettua eristettä. Tuuletusvälilliset ratkaisut ovat
kosteusteknisesti uritusta toimivampia. Tuuletusurien ja ?välien
tukkeutuminen on estettävä valmistus- ja asennusvaiheessa.
Tuuletusuritetut betonisandwich -rakenteet on tehtävä siten, että
ilman on mahdollista kulkea kaikissa urissa.
- Rakenteen tuuletustapoja arvioitaessa otetaan huomioon
rakenteen tuuletustarpeeseen vaikuttavat tekijät eli
viistosaderasituksen voimakkuus, julkisivupinnan imukyky,
rakennuksen korkeus, ulkokuoren ja sen saumojen sadevesitiiviys
sekä rakenteen sisäpuolinen kosteusrasitus.
- Mikäli betoniulkoseinän ulkopinnassa käytetään tiivistä
pintamateriaalia (esim. metalli, kivi) tai avosaumaratkaisuja,
seinässä on käytettävä yhtenäistä tuuletusväliä tuuletuksen
varmistamiseksi. Myös klinkkeripintaisissa betonielementeissä on
käytettävä yhtenäistä tuuletusväliä. Erityisesti korkeiden seinien
yhteydessä tulee ottaa huomioon ilman nopea liike yhtenäisessä
tuuletusvälissä.
- Massiivisissa ulkoseinärakenteissa, joissa sama materiaali
toimii sekä seinärakenteen runkona että lämmöneristeenä esim.
kevytbetonielementti ei erillistä tuuletusväliä tarvita.
- Voimakkaalle viistosateelle altistuviin sekä
tiivislaattapintaisiin betonijulkisivuihin on aina tehtävä
yhtenäinen tuuletusrako.
Korjaus
Korjaustarve todetaan kosteusteknisessä tutkimuksessa. Tämän lisäksi ko.
rakenteessa joudutaan usein korjaussuunnittelua varten tekemään
seuraavia tutkimuksia:
- Betonirakenteiden kuntotutkimus
-
- Betonijulkisivujen kunnon tutkimisessa on pelkän silmämääräisen
kuntoarvion avulla vaikea päätellä vaurioiden tila ja eteneminen
rakenteessa ennen kuin se on edennyt hyvin pitkälle. Sen tähden
betonijulkisivujen kunnon selvittäminen ennen korjausta edellyttää
asiantuntijoiden tekemiä tarkkoja kuntotutkimuksia ja näytteiden
analysoimista laboratoriossa.
- Rappauksen kuntotutkimus
- Tiilen pakkaskestävyyden selvitys
- Saumausaineiden PCB- ja lyijypitoisuuden selvitys
- Pinnoitusaineiden asbestipitoisuuden selvitys
- Lämpökamerakuvaus
- Massiivirakenteissa
-
- Sisäilman kosteuden ja lämpötilan vaikutus
- Tiiviiden pinnoitteiden vaikutus
Käytettyjä korjausratkaisuja
- Elementtien saumojen kunto tarkastetaan ja tarvittaessa
korjataan. Tarvittaessa lisätään paineentasausputkia, joilla
pienennetään paine-eroa sauman eri puolilla samalla pienennetään
sauman läpi kulkeutuvaa vesimäärää.
- Rakentamalla räystäät voidaan seinän yläosan kosteusrasitusta
merkittävästi pienentää.
- Paikallisia vaurioita kuten raudoituksen korroosiovaurioita tai
betonin pakkasrapautumia voidaan korjata laastipaikkauksella
sementtipohjaisia korjausmateriaaleja käyttäen. Laastipaikkauksen
yhteydessä rakennetta pyritään suojaamaan vaurioitumiselta myös
pintakäsittelyn avulla.
Asiantuntijatieto
Tulkintoja ja erityisratkaisuja
Kosteuden kulkeutuminen ja
tiivistyminen rakenteeseen
Betonisandwich -seinässä rakenteen ulko-osia kohden kulkeutuva
rakennuskosteus sekä diffuusion kuljettama muu vesihöyry
tiivistyvät talvikautena ulkokuoren sisäpintaan ja muodostavat
tähän vesi- ja jääkerroksen. Tiivistyneestä kosteudesta osa imeytyy
kapillaarisesti ulkokuoren huokosverkostoon ja, kun tiivistyvät
vesimäärät ovat suuria, osa kulkeutuu sisäpintaa pitkin alaspäin.
Ulkokuoreen kertynyt kosteus kulkeutuu sekä diffuusion muodossa
ulkokuoren läpi että haihtuu mahdollisiin tuuletusuriin.
Betonirakenteisilla ulkoseinillä sisäkuoren ilmanläpäisevyys on
yleensä pieni ja materiaalin kosteudensitomiskyky suuri. Kosteuden
kulkeutumista diffuusion muodossa seinärakenteeseen voidaan
edelleen vähentää pinnoittamalla sisäkuoren sisäpinta tiiviillä
pinnoitteella sekä huolehtimalla siitä, että sisätilojen
ilmankosteus pysyy alhaisena. Kosteutta voi kulkeutua
seinärakenteiden läpi myös ilmavirtausten mukana.
Betoniulkoseinillä sisäkuoren saumat, liittymät muihin
rakenteisiin, läpiviennit sekä halkeamat saattavat aiheuttaa
huomattavia paikallisia kosteuskertymiä rakenteeseen. Tällaiset
kohdat on tehtävä ilmatiiviiksi käyttäen tarvittaessa elastista
saumausta.
Painovoiman kuljettama vesi kerääntyy seinien alaosiin ja
sokkeleihin sekä ikkunoiden päälle.
Kosteusrasitukset
Julkisivurakenteen kosteusrasitus voidaan jakaa ajallisesti
rakennusvaiheeseen sekä käyttö- ja kunnossapitovaiheeseen.
Elementin valmistuksessa kosteuslähteitä ovat betonissa oleva
hydratoitumaton vesi sekä esimerkiksi pinnan pesut.
Valmistusvaiheessa lämmöneristeeseen imeytynyt kosteus on kuitenkin
vähäistä. Rakennustyön aikana ulkoseinä rakenteeseen kulkeutuu
sateella vettä suojaamattoman elementin yläpään sekä avoimien
saumojen kautta. Vesimäärien ollessa suuria ne valuvat
eristekerroksessa alaspäin. Kun rakennusta aloitetaan lämmittää
sisäkuoreen sitoutunut kosteus sekä lämmöneristeessä oleva kosteus
alkavat kulkeutua seinärakenteen ulko-osia kohden. Lämpötilaeroista
johtuvien ilmavirtausten mukana vesihöyryä kulkeutuu lisäksi
ylöspäin lämmöneristekerroksessa. Rakennuksen käytön aikana
kosteutta kulkeutuu sisäilmasta seinärakenteeseen vesihöyryn
diffuusiolla sisäkuoren läpi ja kosteuskonvektiolla rakenteiden
epätiiviyskohdista sisäpuolisen ylipaineen tapauksessa. Lisäksi
sadevettä imeytyy julkisivun ulkopintaan kapillaarisesti ja
kulkeutuu ulkokuoren epätiiviyskohtien kautta
lämmöneristekerrokseen. Vesihöyryn diffuusiolla kulkeutuvat
kosteusmäärät ovat pieniä verrattuna mahdollisiin
kosteuskonvektioihin sekä varsinkin ulkokuoren vesivuotoihin.
Rakenteen ulkokuoren kosteuspitoisuus vaihtelee voimakkaasti
sääolosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan. Ulkokuoreen imeytyvään
sadeveden määrään vaikuttavat viistosaderasituksen lisäksi mm.
pintatarvikkeet, mahdollisen pinnoitteen vedenimuominaisuudet ja
pinnoittamattomassa julkisivussa betonin laatu sekä rakenteessa
olevat mahdolliset halkeamat ja seinän muut yksityiskohdat. /7/
Tuuletusraon merkitys
Yhtenäisellä tuuletusraolla varustettu ulkoseinärakenne kuivuu
ympäri vuoden eikä siihen yleensä tiivisty merkittäviä määriä
diffuusiokosteutta. Rakenteen ulkokuori kuivuu sekä sisä- että
ulkopintansa kautta, jolloin kuivuminen on nopeampaa ja tasaisempaa
kuin rakenteella, joka kuivuu vain ulospäin. Tuulettuvalla
taustatilalla varustetuissa rakenteissa tuuletusrako katkaisee
viistosateen kapillaarisen kulkeutumisen rakenteeseen. Kun
tuuletusrako on yhteydessä ulkoilmaan, vallitsee
julkisivuverhouksen molemmilla puolilla lisäksi likimain sama
ilmanpaine, jolloin paine-erosta johtuva viistosateen tunkeutuminen
saumojen läpi on vähäistä. Tuuletusraon tehtävänä on lisäksi johtaa
julkisivuverhouksen taakse joutunut sadevesi ulos rakenteesta.
Korkeissa rakennuksissa tuuletusrakoon voi kerääntyä ja sen kautta
poistua runsaasti vettä. Yhtenäinen tuuletusrako voidaan jakaa
useammiksi lyhyemmiksi tuuletusraoiksi, joista jokaisesta on oma
vedenpoisto. Näin lyhennetään kosteuden ulospääsyreittiä ja samalla
voidaan rajoittaa lämpötilaeroista aiheutuvan termisen konvektion
voimakkuutta ja siitä aiheutuvia ilman liikkeitä
lämmöneristekerroksessa. Tuuletusraon katkaiseminen on tärkeää myös
siksi, että tuuletusraossa virtaavan ilman suhteellinen kosteus on
sitä korkeampi, mitä pidemmän matkan se joutuu tuuletusraossa
kulkemaan.
Lähdekirjallisuus
1. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas,
1999. Helsinki, Ympäristöministeriö,
2. Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio.
1998. Helsinki, Ympäristöministeriö
3. Kosteus- ja homevaurioituneen
rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö
4. Kosteus- ja homevaurioituneen
rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö
5. Rakennusten veden- ja
kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien
Liitto RIL ry
6. Asuinkerrostalon tarkastusasiakirja.
1998.Helsinki. Ympäristöministeriö
7. Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen
suunnittelu, Matti Pentti, Tarja Hyyppönen, Tampereen tekninen
korkeakoulu
8. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus,
Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg,
TTKK 1999
9. Betonijulkisivut, RT 82-10604
Muuta kirjallisuutta
RT 15-10723 Rakennusselostusohje, 2000 (F1, F2)
RT 82-10603 Julkisivu korjaustarpeen arviointi
RT 82-10614 Julkisivun uudelleenverhous
RT 82-10604 Betonijulkisivut
