Yleinen tieto | Tekninen tieto | Asiantuntijatieto

Yleistä

Pihantasauksella huolehditaan , että pintavedet johdetaan rakennuksen vierestä hallitusti pois aiheuttamatta haittaa rakennukselle tai ympäröiville rakenteille. Lisäksi on otettava huomioon pihan käytön ja hoidon asettamat vaatimukset eri vuodenaikoina.

Rakennuksen korkeusasemaan, pihan yleistason valintaan ja korjausmahdollisuuksiin vaikuttavat monet ympäristöasiat, kuten

• tontilla vallitsevat pohjasuhteet
• tontin muoto ja korkeussuhteet
• salaojituksen purku- tai liitostasot
• sade- ja jätevesiviemärien purku- ja liitostasot
• ympäröivien tonttien ja rakennusten tasot sekä sijainti
• rakennuksessa ja piha-alueella tapahtuvat toiminnot
• liikenneväylien sijainti sekä niiden korkeusasemat ja kaltevuudet

Rakennuksen korkeusasema ja pihan yleistaso tulisi valita siten, että sadevedet saadaan kaikkialla kunnollisin kallistuksin ja viemärein ohjattua pois rakennuksen vierestä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että riittävä sokkelikorkeus on toteutettavissa. Perusedellytys toimivalle pintavesisuunnitelmalle on rakennuksen korkeusaseman on valinta ympäristöön nähden riittävän korkealle vaikeuttamatta kuitenkaan pintavesien hallintaa viereisten rakennusten kohdalla.

Riskit

Tavallisimmin pintavesille vaurioalttiita rakenteita ovat/4/:

• maanvaraiset lattiat, joiden rakenteet ovat ulkopuolista maanpintaa alempana
• ulkoseinärakenteet, joiden alaosat ovat ulkopuolen maanpintaa alempana
• lattiarakenteen sisään ulottuvat sisäseinien rakenteet
• seinät ja lattiat joiden lämmöneristys on maanvastaisen rakenteen sisäpuolella niin, että kuivuminen estyy tai hidastuu olennaisesti
• toissijaisessa käytössä olleet kellaritilat, jotka on otettu asuinkäyttöön
• kellaritilat rinneratkaisuissa
• alapohjan alapuoliset ryömintätilat ja niitä ympäröivät rakenteet
• ryömintätilaisessa alapohjassa kosteusvaurioita voi syntyä alapohjan ja sokkelin liitokseen, joka voi olla huonosti tuulettuva ja muita osia kylmempi

Korjauskohteissa kaikki ympäristötekijät tulee ottaa huomioon mahdollisesti muuttuneessa tilanteessa. Olosuhteiden pakosta huolellisellakaan suunnittelulla ja tavanomaisilla korjaustoimilla ei kuivatusratkaisuissa välttämättä ole mahdollista päästä nykymääräysten mukaiseen tasoon. Rakenteet on tällöin suojattava kohonnutta kosteusriskiä vastaan muilla erityistoimenpiteillä, kuten esimerkiksi käyttämällä polyuretaanielastomeeria ja tarkoitukseen sopivaa muovi- ja kumimattoa, bentoniittia, nestemäisenä levitettäviä vedeneristysmassoja, metallilevyä tai muuta vastaavaa tarviketta./5./

Tyypillisiä vaurioita

Puutteelliset pihantasaukset ja sadevesijärjestelmät on suositeltavaa korjata mahdollisimman nopeasti rakenteiden kosteusvaurioitumisen ja muiden haittojen estämiseksi. Korjaustarpeet ilmenevät yleensä kuntotutkimuksen yhteydessä, mutta pihantasauksien ja sadevesijärjestelmien puutteet ja niistä aiheutuvat haitat ovat useimmiten niin selkeästi havaittavissa, ettei erillistä kuntotutkimusta tarvita.

Yleisiä puutteita ovat:

• maanpinnan virheellisen kaltevuuden ja/tai liian pienen sokkelikorkeuden takia tapahtuva pintaveden tunkeutuminen rakenteisiin, niiden viereen tai alle aiheuttaa niiden toistuvan kastumisen joko suoraan tai kapillaari-ilmiön vaikutuksesta
• kattosadevesien imeytyminen rakennuksen vieressä maahan ja perustusrakenteisiin puutteellisesta sadevesien poisjohtamisesta johtuen

Kunnossapitona ilman suunnittelua voidaan yleensä tehdä syöksytorvien, rännien, kourujen ja kaivojen kunnossapitokorjauksia ja paikallisten painumien oikaisua.

Muissa tapauksissa tehdään tarkentavat selvitykset ja tutkimukset sekä laaditaan tarvittavat korjaussuunnitelmat, katso Tekninen tieto.

Kunnossapito ja huolto

Kohteessa tehdään huoltokirjan mukaiset toimenpiteet tai noudatetaan seuraavaa yleisohjetta:

• sadevesiviemäriverkoston puhdistus 10 vuoden välein
• sadevesiviemärikaivojen puhdistus 1...2 kertaa vuodessa
• sadevesikourujen puhdistus ja huolto 2 kertaa vuodessa, lehtipuiden ympäröimissä rakennuksissa syksyllä 2 viikon välein
• kattokaivojen puhdistukset 2 kertaa vuodessa, lehtipuiden ympäröimissä rakennuksissa syksyllä 2 viikon välein
• räystäskourujen ja syöksytorvien puhdistus 2 kertaa vuodessa yleensä, puiden ympäröivissä rakennuksissa syksyisin 2 viikon välein
• jalkakourujen puhdistus 2 kertaa vuodessa
• ympäri vuoden on huolehdittava siitä, että sade- ja sulamisvedet pääsevät esteettä sadevesikaivoihin
• päiväkotien sadevesikaivot on puhdistettava muita kaivoja useammin aina tarpeen mukaan
• lumia ei saa kerätä rakennuksen seinustoille

Tekninen tieto

Ohjeet ja määräykset

Uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita.

• Sade- ja sulamisvedet johdetaan pois rakennuksen vierestä. Maanpinta muotoillaan vähintään 1:20 kaltevaksi kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta poispäin, katso kuva 1. Rakennuksen läheisyydessä vesi poistetaan sadevesiviemäreillä, ojittamalla tai muulla sopivalla tavalla. /1./
• Rinnetalossa yläpuolelta valuvat sade- ja sulamisvedet ohjataan riittävillä vastakallistuksilla rakennuksen sivuitse. Tarvittaessa tehdään niskaojat. Niskaojan paikka, suunta ja kaltevuus valitaan siten, että valuva vesi sivuuttaa rakennuksen vähintään kolmen metrin etäisyydeltä ja ettei siitä aiheudu haittaa naapurikiinteistöille. /1./
• Sade- ja pintavesien pääsy salaojajärjestelmään estetään rakennuksen vieressä piha-alueen päällysteellä tai pintamaan alla olevalla huonosti vettä läpäisevällä ainekerroksella tai muovikalvolla.
• Katolta syöksytorvien kautta poistuva sadevesi johdetaan sadevesiviemäriin tai pois rakennuksen vierestä niin, ettei vesi pääse salaojajärjestelmään eikä imeytymään vierus-täyttöjen kautta kapillaarisesti rakenteisiin. Kattovedet johdetaan pääsääntöisesti heti syöksytorven alapäässä sadevesiverkostoon. Pintakouruja käytetään vain erityistapauksissa esim. korjausrakentamisessa, kun muita menetelmiä ei käytetä. Sadevesikourujen ja erityisesti syöksytorvien vauriot saattavat aiheuttaa nopeasti vakavia vaurioita seinärakenteissa.
• Asvalttialueilla seinän ja asvaltin väli tiivistetään.
• Mikäli pintavesiä imeytetään tontille on maaperän oltava hyvin vettä läpäisevää eikä siitä saa aiheutua haittaa rakennukselle, naapurin tonteille ja muulle ympäristölle. Maaperän vedenläpäisevyys on osoitettava pohjatutkimuksella. Imeytyskaivossa on oltava ylivuotomahdollisuus. /1./ Sadevesiviemäriputkiston toimivuus varmistetaan routasuojauksella ja tarvittaessa lisäksi saattolämmityksellä jos putkisto joudutaan olosuhteista takia asentamaan lähelle maanpintaa.
• Erittäin routivilla maapohjilla on huomioitava myös routimisen aiheuttama maan kohoaminen routaeristyksen ulkopuolella Ks. Routavauriot.
• Pihantasauksessa tulee ottaa huomioon maan painuminen rakennuksen vierellä vuosien aikana vierustäytön tiivistyessä pihaa enemmän. Vierustäyttöjen tiivistyksessä ja tiivistykseen käytettävän kaluston valinnassa on lisäksi otettava huomioon mahdollisen kellarin rakenteet ja mitoitus vaakavoimia vastaan.
• Yleisten viemäreiden toiminta-alueilla sadevedet johdetaan seka- tai sadevesiviemäriin tai vesilaitoksen ylläpitämään ojaan (ei koskaan jätevesiviemäriin). Kiinteistön omistajan tai -haltijan velvollisuus on huolehtia siitä, että luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta ei aiheudu haittaa naapurikiinteistöille.

Lisäksi noudatetaan seuraavia suunnitteluohjeita:

• Sadevesiverkoston linjat johdetaan sadevedentarkastuskaivosta toiseen. (ei ritilä-kaivosta toiseen)
• Sadevesikaivoja ei saa laitaa hiekkalaatikon läheisyyteen.
• Hiekka alueen sadevesikaivon ympärillä on oltava vähintään 1 metri kiveystä joka suuntaan.
• Syöksytorvet tehdään maasta lukien vähintään 2 metrin korkeudelle 2 mm paksusta teräksestä. (ainakin kouluissa yms.)
• Syöksytorvi tuodaan mahdollisimman lähelle rännikaivoa
• Rännikaivoissa ei käytetä muovisuppiloita, vaan loiskekupillista valurautakannellista kaivoa.
• Rännikaivon ympärille tehdään yleensä loiskekuppi, asfalttialueelle asfaltista muotoilemalla, istutusalueella kaivo kierretään kivetyksellä.
• Rännikaivoja ei käytetä pintavesikaivoina vaan pintavesikaivot tehdään erikseen kauemmaksi rakennuksesta.
• Rännivesikaivon ympärillä maa muotoillaan niin, että rännikaivon tukkeentuessa vesi virtaa rakennuksesta poispäin sadevesikaivoon.
• Helsingissä ja Vantaalla ei käytetä, mm. hormivaikutuksen takia, syöksytorven johtamista umpinaisena suoraan kaivoon. Jos tällainen ratkaisu tehdään, tulee hormivaikutus estää, sekä rännikaivon, että sen sadevesikaivon johon se liittyy jäätymissuojauksella ja tarvittaessa myös padotusventtiilillä.
• Talojen vierelle ei tule istuttaa mitään. Seinän ja istutus/nurmialueen väliin tulee vähintään 0,5 m kiveys/sorakaista. Puita ei tule istuttaa 5 m lähemmäs rakennusta. Koivut mielellään vieläkin kauemmas. Talon seinustoille ei tule istuttaa köynnöksiä. (Seinän kuivuminen, salaojien tukkeentuminen juurista, kourujen ja kaivojen roskaantuminen)
• Seulanpääkivet/kenttäkivet kiinnitetään maakostealla betonilla (ilkivallan esto)

Kuva 1. Maanpinnan muotoilu rakennuksen ympärillä

Korjaus

Korjaustarve todetaan kosteusteknisessä tutkimuksessa, ks. Lähtökohdat. Tämän lisäksi ko. rakenteessa joudutaan usein korjaussuunnittelua varten tekemään erilaisia tutkimuksia

Pintavesikorjaukseen liittyviä selvityksiä

• sokkelirakenteiden määritys koekuopasta käsin ja tarvittaessa myös rakenteita avaamalla lisäksi tukena mahdollisesti käytettävissä olevat alkuperäiset suunnitelmat, joiden oikeellisuus on kuitenkin aina tarkastettava
• salaoja- ja sadevesijärjestelmän huuhtelu ja kuvaus
• pihan pintavaaitus
• putkien korkojen vaaitus
• kalliopinnan sijainnin määrittäminen
• pohjatutkimukset maaperän vedenläpäisevyyden selvittämiseksi

Muita selvitettäviä asioita

• johtotietopalvelun avulla pihan alueella kulkevat putki-/johtolinjat,
• alkuperäinen pohjatutkimus ja salaojasuunnitelma / tarkepiirustus salaojista
• alkuperäiset perustussuunnitelmat (esim. katosten ja tukimuurien perustukset).
• alkuperäinen pihasuunnitelma
• huoltokirja ja aikaisemmin tehdyt korjaus ja kunnossapitotoimet
• pihan alla sijaitsevien rakenteiden, putkien, salaojien ja kaapeleiden uusimistarve

Seuraavia pieniä korjauksia voidaan tehdä kun perusteellista korjausta ei ole mahdollista toteuttaa heti, tai sitä ei välttämättä tarvita tai kun tahdotaan ennaltaehkäistä vaurioita.

• avo-ojitus
• imeytys
• yksittäisten kaivojen korvaaminen linjakuivatusjärjestelmällä
• betonikivetyillä alueilla kourun tai jiirin muotoon valettujen erikoislaattojen käyttö
• kantavuuden lisääminen keveillä täytteillä
• kantavuuden lisääminen lujiteverkkojen tai -kankaiden avulla
• kattosadevesien johtaminen syöksytorvilla suoraan sadevesiviemäriin
• sadevesikourujen ja syöksytorvien puhdistus sekä liitosten korjaus
• ylösnostojen, pellitysten ja kittausten kunnostus
• sulatusjärjestelmän tarkastus syksyisin ja keväisin
• syntyneiden jääpatojen sulatus
• pintavesien ohjaus asfalttipinnan muotoilulla
• pintavesien ohjaus reunakiveystä apuna käyttäen

Käytettyjä korjausratkaisuja

Kunkin kohteen suuremmat korjaukset on yleensä suunniteltava kokonaisuutena erikseen. Pintavesien aiheuttamien vaurioiden korjauksissa on käytetty mm. seuraavia korjausratkaisuja.

Maanpinnan virheellisen kaltevuuden aiheuttama rakenteiden kastuminen.

• Ulkopuolen maanpinnan korkeusasemaa muutetaan siten, että seinän vierelle mahdollisesti joutuvan veden pinta on kosteuden vaivaamia rakenteita alempana. Pinta kallistetaan n. 1:20 kaltevuuteen seinästä poispäin vähintäänkin 3 m:n matkalla. Veden poistuminen kallistuksen päättymiskohdasta järjestetään muotoilemalla maanpinta siten, että pintavedet kaikissa olosuhteissa valuvat rakennuksen ohitse. Korjauksissa otetaan huomioon, että maa on talviolosuhteissa vettä läpäisemätöntä. /4./
• Maanpinnan korkeusaseman ja kallistusten valintaan vaikuttavat mahdolliset istutukset ja rakennuksen ulkopuolella tapahtuvan routimisen aiheuttama talviaikainen routanousu. Maaston korkeusaseman muutokset saattavat haitallisesti paljastaa piha-aitojen ja ulkovarastojen tai muiden vastaavanlaisten rakennelmien perustuksia sekä putkia, mikä vaatii routaeristämistä tai muita erikoisjärjestelyjä korjauksista aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Seinien vierustoilla olevia istutuksia joudutaan yleensä muuttamaan.
• Jos riittävien kallistusten rakentaminen ei ole mahdollista tai niiden pienentäminen muutoin on tarkoituksenmukaista, rakennetaan sadevesiviemäröinti, jolloin tarvittavat maaston korkeusaseman ja kaltevuuden muutokset jäävät pienemmiksi.
• Jos kosteushaitat pintaveden tunkeutumisen lisäksi aiheutuvat kapillaarikatkon puuttumisesta sokkelin ja seinäosien väliltä, ei haittoja mahdollisesti saada poistumaan pelkästään maanpinnan korkeusasemaa ja kallistusta korjaamalla vaan korjauksessa joudutaan rakentamaan myös kapillaarikatko.
• Syöksytorvista purkautuvat vedet johdetaan pois seinän viereltä. Järjestelyn tulee toimia myös talvella, jolloin lumi ja jää sekä routanousu heikentävät pinta-asennusten toimivuutta. Jotta vesi saadaan poistettua luotettavasti, joudutaan usein rakentamaan sadevesiviemäröinti, johon katoilta tulevat vedet johdetaan sadevesikaivoja tai suoraan putkistoihin liitettyjä, siivilällä varustettuja suppiloita käyttäen.

Katoilta putoava tai valuva vesi. Loivien kattojen rakennuksen ulkopuoliset veden-poistojärjestelmät jäätyvät. Myös rakennuksen sisäpuolisissa vedenpoistojärjestelmissä voi olla vuotoja tai kate voi rikkoutua kattokaivojen ympäristössä tapahtuvan jäätymisen takia.

• Ilman räystäskouruja rakennettu kalteva katto varustetaan kallistetuilla räystäs-kouruilla ja syöksytorvilla. Syöksytorvista purkaantuvat vedet johdetaan pois seinän viereltä./4./
• Rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat loivan katon vedenpoistojärjestelmät muutetaan sisäpuolisiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään ulkopuoliset vedenpoisto-järjestelmät pitämään sulina sähkölämmityksen avulla.

Korjaustöistä laaditaan seuraavia suunnitelmia tarpeen mukaan:

• pihan pinnantasaussuunnitelma
• nykyisen sadevesijärjestelmän korjaussuunnitelma
• routasuojauksen korjaussuunnitelma
• veden- ja kosteuseristysten korjaussuunnitelma
• pihasuunnitelma tai istutussuunnitelma
• louhinta- ja/tai kaivusuunnitelma

Suunnitelmassa noudatetaan tätä pintavesien korjausohjetta, sekä tähän soveltuvia määräyksiä ja ohjeita, esimerkiksi seuraavia julkaisuja:

• Talonrakennuksen maatyöt, RT 14-10636 ET, MaaRYL 2000
• Pohjarakennus määräykset RakMK B3 (RT RakMK-20186)
• Kosteus, RakMK C2, (RT RakMK-21099) täydennettynä Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus, RIL 126-1987
• Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000
• Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RT 81-10427
• Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RT 81-10556
• Asuntojen yhteiset piha- ja leikkialueet RT 93-10552
• Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, RakMK D1, (RT RakMK-20728)
• Maku 2001,Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas, Rakennustieto

Jos nykyisten ohjeiden noudattaminen esimerkiksi kallistusten suhteen on mahdotonta, pitää korjaussuunnitelmassa esittää tekniset ratkaisut joilla varmistetaan korjaustoimenpiteiden toimivuus. Lisäksi vaaditaan erityistä huolellisuutta työn toteutuksen valvonnassa.

Tarkastukset

Suunnitteluvaiheessa käydään läpi mm. seuraavat asiat:

• katso myös Tarkastuslistat.
• ennen työn aloittamista pidetään suunnitelmakatselmus, jossa tarkastetaan, että suunnitelmat ovat sellaiset, että niitä noudattamalla saavutetaan haluttu lopputulos
• liittyminen rakennuspaikkaan
• maanvastaiset rakenteet, salaojituskerrokset ja kapillaarikatkot
• salaoja- ja sadevesiverkosto ja niiden korkeusasemat

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että erityisesti vaikeat kohdat on suunniteltu ja että eristykset ovat vesitiiviitä läpimenojen ja liittymien kohdalla. Pintavesikorjauksissa erityisen vaikeita kohtia ovat:

• kallistusten rakentaminen ei ole mahdollista
• maanpinnan korkeusaseman ja kallistusten valintaan vaikuttavat mahdolliset istutukset ja talviaikainen routanousu
• korjauksen aiheuttamat korkeusaseman muutokset saattavat haitallisesti paljastaa rakennelmien perustuksia sekä putkia, vaatien erikoisjärjestelyjä haittojen poistamiseksi
• seinien vierustoilla olevia istutuksia joudutaan yleensä muuttamaan tai poistamaan (seinien vierelle ei yleensä tulisi istuttaa mitään)
• kun kosteushaitat pintaveden tunkeutumisen lisäksi aiheutuvat kapillaarikatkon puuttumisesta sokkelin tai lattian ja seinänosien väliltä, ei haittoja mahdollisesti saada poistumaan pelkästään maanpinnan korkeusasemaa ja kallistusta korjaamalla vaan korjauksessa joudutaan rakentamaan myös kapillaarikatko
• syöksytorvista purkautuvien vesien poisjohtaminen seinän viereltä tulee toimia myös talvella, jolloin lumi jää sekä routanousu heikentävät esim. pintavesikourujen toimivuutta.
• syöksytorvia ei tule sijoittaa ryömintätilan tuuletusputkien/-luukkujen tai elementtisokkelien saumojen välittömään läheisyyteen
• rakennuksen vieressä louhittu kallioseinämä tukimuuri tai vastaava este, joka vaikeuttaa pintavesien poisjohtamista

Asiantuntijatieto

Tulkintoja ja erityisratkaisuja

Rakennustiedon julkaisussa MaKu 2001, Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas, kohdassa 8 on esitetty eritasoisia korjausratkaisuja pinta-vesiongelmiin.

Erityistapauksissa voidaan suorittaa kevyempiä toimenpiteitä, jotka eivät välttämättä korjaa vaurioita tai niiden aiheuttajaa. Näitä toimenpiteitä tehtäessä on aina ehdottomasti varmistettava, ettei seurauksena ole vaurioitumisen nopeutuminen ongelmakohdassa tai ettei siirretä ongelmia ja vaurioitumista toisaalle muihin rakenteisiin.

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, 1999. Helsinki, Ympäristöministeriö

2. Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. 1998. Helsinki, Ympäristöministeriö

3. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

4. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö

5. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

6. Asuinkerrostalon tarkastusasiakirja. 1998.Helsinki. Ympäristöministeriö

7. Maku 2001,Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas, Rakennustieto

8. Kosteusvauriokorjausten laadun varmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999