{literal}

Eri tekijöiden vaikutus oireisiin

Sisäilman haittatekijät

Sisäilma vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja tuottavuuteen. Terveyshaittojen syntyyn vaikuttavat:

  • altisteen laatu
  • pitoisuus
  • altistumisajan pituus
  • yksilölliset tekijät, mm.:
    • perintötekijät
    • ikä (lapset/aikuiset)
    • hengitystiesairaudet
    • muut sairaudet

Huono sisäilma voi aiheuttaa erilaisia oireita, joista lisää tietoa teksteissä Sisäilmaoireet ja  Mikrobien aiheuttamat terveysongelmat.

Sisäilman haittatekijät:

  • fysikaalisia
    • ilman lämpötila
    • kosteus
    • veto
    • melu
    • kemiallisia ja kaasumaisia
      • formaldehydi
      • ammoniakki
      • hiilidioksidi
      • radon
      • haihtuvat orgaaniset yhdisteet
      • biologisia
        • allergeenejä
          • eläinpölyt
          • pölypunkit
          • siitepölyt
          • viherkasvit
          • luonnonkumi
  • mikrobeja
    • homesienet
    • bakteerit
    • virukset
    • muita hiukkasmaisia
      • tupakansavu
      • huonepöly
      • teolliset mineraalikuidut
      • asbesti

Eri haittatekijöiden aiheuttamien oireiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös sisäilman haittatekijöiden yhteisvaikutukset.

Katso myös:

Sisäilmaan vaikuttavat tekijät

Sisäilman vaikutukset

Kemialliset epäpuhtaudet

Hiukkasmaiset epäpuhtaudet

Fysikaaliset tekijät

Fysikaalisten tekijöiden vaikutus

Sisäilman fysikaalisia tekijöitä ovat mm.:

  • ilman lämpötila ja sen erot pystysuunnassa
  • pintojen lämpötilat
  • ilman liikenopeus
  • suhteellinen kosteus
  • melutaso
  • valaistusolosuhteet.

Lämmin ilma on usein liian kuivaa, mikä lisää mm. silmä-, kurkku ja nenä-ärsytysoireita. Lisäksi se usein vähentää työtehoa. Liian lämmin ja kostea ilma lisää joidenkin kemikaalien emissioita materiaalista ja lisää mikrobikasvun riskiä.

Pintojen lämpötilaerot ja ilman liikenopeus aiheuttavat vetoa tai vedon tunnetta.

Korkea melutaso huonontaa työtehoa, oppimista, keskittymiskykyä, viihtyisyyttä sekä lasten puheen oppimista

Matalat alle 50 lx:n valaistusvoimakkuudet ja pienet kontrastit heikentävät näkötehokkuutta voimakkaasti. Näyttötyössä voimakas ulkoinen valaistus vaikuttaa näytön kontrasteihin. Optimaaliset valaistustasot tuottavat suuret kontrastit ja parantavat näkötehokkuutta.

Sisäilman laatuun vaikuttavat myös muut fysikaaliset ympäristötekijät. Lisää tietoa fysikaalisista tekijöistä on tekstissä  Fysikaaliset tekijät.

Kemiallisten ja kaasumaisten epäpuhtauksien vaikutus

Kemialliset epäpuhtaudet ovat joko hiukkasmaisia tai kaasumaisia. Sisäilman kaasumaiset epäpuhtaudet voivat olla joko orgaanisia tai epäorgaanisia. Sisäilman yleisimpiä epäorgaanisia kaasumaisia yhdisteitä ovat hiilidioksidi, hiilimonoksidi eli häkä, otsoni, rikkidioksidi ja muut rikkiyhdisteet sekä typen oksidit ja ammoniakki. Orgaanisia kaasumaisia yhdisteitä pääsee sisäilmaan mm. maaleista, sauma-aineista ja liimoista, muovimattojen hajoamistuotteina sekä mikrobien aineenvaihdunnasta (MVOC). Orgaanisia yhdisteitä esiintyy myös tavallisesti mitattavien haihtuvien yhdisteiden (VOC) mittausalueen ulkopuolella, esimerkkinä ns. puolihaihtuvat yhdisteet.

Kaasumaiset epäpuhtaudet aiheuttavat viihtyvyyshaittaa (haju) ja erilaisia terveysvaikutuksia, jotka voivat olla ärsytysoireita (mm. VOC), hengitystiesairauksien pahenemista tai jopa äkillinen kuolema (häkä).

Lisää tietoa kaasumaisista ja kemiallisista tekijöistä on tekstissä  Kemialliset epäpuhtaudet

Biologisten epäpuhtauksien vaikutus

Merkittävimpiä terveyshaittojen aiheuttajia sisäilmassa tai huonepölyssä ovat biologiset hiukkaset (homeet, bakteerit, virukset, punkit, eläinpöly, siitepöly ja muu kasvipöly). Ne voivat sisältää allergeeneja, jotka aiheuttavat allergiaoireita. Allergikoilla esiintyy astmaa, allergista nuhaa ja silmätulehdusta sekä atooppista ihottumaa.

Allergioiden ohella monet biologiset hiukkaset aiheuttavat ns. terveille ihmisille ärsytysoireita ja infektioherkkyyden lisääntymistä.

Lisää tietoa on tekstissä  Hiukkasmaiset epäpuhtaudet

Muiden hiukkasmaisten epäpuhtauksien vaikutus

Pienet hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret. Yli 10 μm:n hiukkaset jäävät hengitysteiden yläosiin ja aiheuttavat yskää ja aivastelua. Alle 10 μm:n hiukkaset pääsevät keuhkoputkien alaosiin ja voivat aiheuttaa immunologisia reaktioita, mm. astmakohtauksen. Vain alle 1 μm:n hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin eli alveoleihin, joissa kaasujen vaihto tapahtuu.

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa.

Lisää tietoa on tekstissä  Hiukkasmaiset epäpuhtaudet

 

Lähdekirjallisuus

1. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E.O. (toim.) Allergologia. Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 1999.

2. Kinnula V, Laitinen L.A, Tukiainen P. (toim.) Keuhkosairaudet. Luvussa Sisäilma ja keuhkosairaudet (Tari Haahtela). Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 2000.

3. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy. Tampere 2000.

4. Seppänen, O. (toim.) Tuottava toimisto 2005. Teknillinen korkeakoulu Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio. Raportti B77.

5. Tuomainen, M., Björkroth, M., Kämppi, R., Mussalo-Rauhamaa, H., Salo, S.-P., Säntti, J., Tuomi, T., Voutilainen, R. & Seppänen, O. 2003. Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset. Teknillinen korkeakoulu. Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio. Raportti B76.

 

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)