{literal}

Raportointi

Yleistä

Tutkimustulokset esitetään raportissa, johon kootaan kaikki tutkimuksessa tuotettu tieto sisäilma- ja kosteusongelmien syistä ja laajuudesta. Esityksen tulee olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen sekä sisällöltään vain oleellisiin tekijöihin keskittyvä.

Raportti voi muodostua yhden tai useamman eri tutkijan tekemistä tutkimuksista. Yhden asiantuntijan tutkimusselostuksen liiteasiakirjana voi olla toisen asiantuntijan tekemä täydentävä tutkimus.

Vaikeissa ja moniongelmaisissa kohteissa tutkimuksen tekoon voi osallistua rakennustekninen asiantuntija, LVI-asiantuntija sekä mikrobiasiantuntija/sisäilma-asiantuntija, jolloin raportti voi muodostua kolmen eri tutkijan tekemästä tutkimusselostuksesta. Yhteiseen selostukseen kootaan kaikkien tutkijoiden tutkimusselostukset, joista kuntotutkijat yhteistyössä vastuullisen tutkijan johdolla laativat yhteisen lyhyen tiivistelmän, jossa esitetään päätulokset ja yhteisesti suunnitellut korjaustapavaihtoehdot. Yhteistyön merkitystä tulee korostaa erityisesti suurissa ja moniongelmaisissa kiinteistöissä heti tutkimustyön alkuvaiheessa.

Raporttien tulee olla luettavissa (fonttikoko 10-12) ja mahdollisimman hyvin ymmärrettävissä myös muille kuin rakennusalan edustajille (raportteja annetaan mm. käyttäjien edustajien ja työsuojelun luettavaksi) Raportti tulee olla ymmärrettävissä ilman esim. kohteen rakennepiirustuksiin tai muuhun tausta-aineistoon tutustumista,

Raportin sisältö

Tutkimuksesta laadittavassa kirjallisessa raportissa esitetään tutkimus- ja mittaustulokset sekä näistä tehtävät johtopäätökset. Selostuksessa tulee selkeästi erottaa toisistaan saadut tiedot ja tutkijan omat tulokset sekä johtopäätökset.

Tutkimusselostuksen runko ja periaatteellinen sisältö on seuraava: 

Sisällysluettelo (tarvittaessa)

Yhteenveto (tarvittaessa)

1. Tutkimuksen perustiedot

2. Kohteen perustiedot ja tausta

  • Saadut tiedot
  • Havainnot muista tutkimuksista ja kartoituksista

3. Käytetyt mitta- ja näytteenottolaitteet

4. Havainnot, johtopäätökset ja toimenpiteet rakennusosittain

4.1 Havainnot

  • Rakennetyyppi
  • Saadut tiedot, aiempien tutkimusten havainnot
  • Havainnot piirustuksista
  • Havainnot ja mittaukset kohteessa
  • Mikrobinäytteiden tulokset

4.2. Johtopäätökset

  • Yhteenveto vaurioista

4.3 Toimenpide-ehdotukset/ vaihtoehdot

5. Yhteenveto, enintään 1 sivua

Lyhyt lausuntomainen yhteenveto rakennuksen kunnosta tai sisäilmaongelman syistä, tärkeimmistä vaurioista, niiden syistä ja vaikutuksesta sekä lyhyt listamainen yhteenveto toimenpide-ehdotuksista

5.1 Kiireelliset toimenpiteet (näihin lyhyesti perustelut miksi kiireellinen)

5.2 Normaalit toimenpiteet

5.3 Viimeistään liittyvien toimenpiteiden yhteydessä tehtävät toimenpiteet

6. Muita havaintoja

Liitteet

  • Paikannuspiirustukset

 

Pitkissä tutkimusraporteissa esitetään (joko alussa tai lopussa tai erikseen) enintään 2 sivun yhteenveto havaituista vaurioista ja niiden syistä sekä toimenpiteistä.

Tutkimusmenetelmien kuvaukset, mittauspöytäkirjat ja mikrobinäytteiden laboratoriolausunnot esitetään pääosin liitteissä. Lisäksi liitteissä tulee olla paikannuspiirros, johon on merkitty mittauspisteet sekä havaitut vaurioalueet.

Jos tutkimuksen yhteydessä tehdään asbesti- tai muiden vaarallisten aineiden kartoituksia, kootaan niistä oma työturvallisuusliitteeseen liitettävissä oleva raportti erillisen ohjeen mukaan. Ko. raporttiin liitetään tiedot havaituista mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkumenetelmillä purettavista rakenteista.

Tutkimuksen perustiedot

Tutkimuksen perustietoja ovat tutkimusajankohta, tutkimukseen osallistuvat henkilöt, tutkimuksen tilaaja sekä tutkimuksen rajaus. Tutkimuksen rajauksesta ilmenee tutkimuksen lähtökohta, tutkimuksen kohteena oleva rakennusosa/tila. Lisäksi rajauksesta ilmenee, miksi kohteeseen on tultu ja mitä selvitetään.

Kohteen yleistiedot sisältävät seuraavat tiedot: kohde ja osoite, tutkimuksen tilaaja, tutkimuksen tehtävä, tutkimuksen tekijät, tutkimusajankohta ja lyhyt kuvaus kohteesta. Kohteen kuvauksessa tulee yleensä kertoa mm. rakennuksen rakentamisvuosi, kerrosluku ja pääasiallinen runkomateriaali ja perustamistapa.

Saadut tiedot ovat vaurion syyn ja laajuuden selvittämisen kannalta oleellisia. Ne ovat lähtötietoja jotka eivät ole tutkijan/tutkimuksen omia havaintoja. Saatuja tietoja ovat siten mm. kaikki rakennukseen liittyvät asiakirjat, asukas- ja käyttäjäkyselyt sekä raken­tajien ja suunnittelijoiden haastattelut. Taustatiedoissa tuodaan esille ne saadut tiedot, jotka eivät liity tiettyyn rakennusosaan, mutta ovat tutkimuksen lähtökohtana.

Listataan lähtötietoina olleet merkittävät aiemmat tutkimukset. Tuodaan esille tämän tutkimuksen kannalta merkittävät aikaisemmissa tutkimuksissa esille nousseet asiat.

Raporttiin kirjataan mitä piirustuksia on käytetty ja mistä piirustukset on saatu

Esitellään tutkimuksissa käytetyt mitta- ja näytteenottolaitteet.

Havainnot, johtopäätökset ja toimenpiteet rakennusosittain

Tutkimusraportti ryhmitellään päärakennusosittain Terveelliset tilat -järjestelmän rakennusosaluokittelun mukaisesti eli esimerkiksi:

1. Aluerakenteet, pihat

1.1. Kuivatusjärjestelmä

2. Maanvastaiset seinärakenteet

2.1. Kellarin seinät

2.2. Perusmuurit

3. Alapohja

3.1. Ryömintätila,

3.2. Putkitunnelit

4. Runkorakenne

5. Välipohjat

6. Julkisivut

7. Yläpohja ja vesikatto

8. Sisärakenteet

8.1. Väliseinät

8.2. Märkätilat

8.3. Alaslasketut katot

8.4. Sisäpinnat ja pintamateriaalit

8.5. Kalusteet ja varusteet

9. Lämmitysjärjestelmä

10. Vesi- ja viemärijärjestelmä

11. Ilmanvaihtojärjestelmä

12. Rakennusosaan liittymättömät

12.1. Sisäilma, olosuhteet

12.2. Asbesti ja muut vaaralliset aineet ja ongelmajätteet

Em. otsikoista käytetään vain niitä, joita ko. tutkimuksessa on käsitelty. Pitkät tutkimusraportit voidaan lisäksi jaotella rakennuksittain tai rakennusvaiheittain.

Sisäilmatutkimukset, jotka eivät liity rakennusosiin, ryhmitellään joko rakennusvaiheittain, tilatyypeittäin tai tutkimusmenetelmittäin seuraavasti:

  • sisäilman olosuhteet (lämpötila, kosteus)
  • sisäilman laatu (CO2-pitoisuus, VOC-pitoisuus)
  • asbesti
  • lämpökamerakuvaus
  • akustiset olosuhteet
  • akustiikkalevyistä tai muista sisäverhoilumateriaaleista peräisin olevat teolliset mineraalikuidut
  • muu kuntotutkimus

Havainnot

Havainnot osassa esitetään seuraavissa otsikoissa esitellyt asiat ko. järjestyksessä. Havainnot kerrotaan yksityiskohtaisesti tutkimuksen kannalta tarpeellisilta osilta.

Tutkimuksen laajuuden mukaan havainnot jäsennellään ja väliotsikoidaan siten, että lukija löytää helposti tarvitsemansa asian. Kirjallista selvitystä tulee täydentää kohteessa otetuilla valokuvilla, jotka liitetään joko raporttitekstiin tai valokuvaliitteeseen. Havaintojen yhteydessä ei yleensä tulisi esittää vaurioitumisen syitä, vaan tämä tehdään johtopäätösosassa.

Rakennetyypit ja ilmanvaihtojärjestelmä

Kustakin tutkitusta/ käsitellystä rakennusosasta esitetään sen rakennetyypit, käytetyt materiaalikerrokset ja niiden paksuudet. Materiaalit tulee kuvata mahdollisimman tarkoin esim. ”korkki 50 mm” ei ”lämmöneristekerros” Esim. seuraavasti:

Alapohjarakenne kuvien ja suluissa tutkimusreikien mukaan

  • muovimatto
  • teräsbetonilaatta n. 8 cm (6…9 cm)
  • lämmöneristekerros, kevytsorabetoni, 20 cm (18…25 cm, osin irtonaista)
  • bitumisively (ei näy tutkimusreiistä)
  • kantava teräsbetonilaatta 16 cm (15…18 cm)
  • ryömintätila, korkeus 0,6…1,2 m
  • kevytsorakerros n. 20 cm
  • maapohja savea

Jos tutkimukseen liittyy useita rakennuksia tai rakennuksen osat poikkeavat toisistaan, kuvataan perusrakennetyypit kaikista erikseen. Jos rakennetyyppejä on useita, tuodaan joko paikantamispiirustuksella tai muuten yksiselitteisesti esille, missä kutakin rakennetyyppiä on. Jos tutkitut ja piirustuksissa esitetyt rakenteet eivät vastaa toisiaan, luetellaan molempien rakennekerrokset ja tuodaan esille niiden erot.

Ilmanvaihtojärjestelmästä esitellään pääilmanvaihtojärjestelmä ja mahdolliset poikkeamat siihen, esim. ”voimistelusalissa tulo-poistojärjestelmä” sekä järjestelmän ikä ja siihen tehdyt isot korjaukset.

Tuodaan esille ne saadut tiedot,(kts perustiedot ja tausta), jotka liittyvät tiettyyn rakennusosaan, esim. vahinko- ja korjaushistoria.

Tuodaan esille käsiteltävän rakennusosan kannalta merkittävätaikaisemmissa tutkimuksissa ja kartoituksissa esille nousseet asiat.

Piirustuksista analysoidaan riskialttiit rakenneratkaisut ja kuvataan muut keskeiset rakenneanalyysin havainnot. Tarvittaessa asian ymmärtämiseksi skannataan keskeiset rakenneleikkaukset tai detaljit raporttiin tai sen liitteeksi..

Ilmanvaihtopiirustuksista voidaan tuoda esille esim. ilmanvaihtokoneiden palvelualueet, suunnitellut ilmavirrat tai äänenvaimentimien sijainnit.

Havainnot kerrotaan yksityiskohtaisesti tutkimuksen kannalta tarpeellisilta osin. Ne jäsennellään ja väliotsikoidaan siten, että lukija löytää helposti tarvitsemansa asian. Kirjallista selvitystä tulee yleensä täydentää kohteessa otetuilla valokuvilla.

Sisäilmastoselvityksessä tai ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan selvityksessä kerrotaan/selvitetään mm. lämpötila- kosteus- ja paine-eromittausten, CO2- ja VOC-pitoisuusmittausten tulokset. Lisäksi selvitetään mm. ilmavirtamittausten poikkeamat suunnitelmista sekä ilmanvaihtojärjestelmässä havaitut puutteet.

Mittaukset ja mittaustulokset, etenkin pienemmissä kohteissa, esitetään yhdessä havaintojen kanssa. Kohteessa, jossa tehdään paljon/laajoja mittauksia, mittaustuloksista voi raportin selkeyttämiseksi laatia oman luvun. Suositeltavaa on kuitenkin laittaa laajat mittaustulokset liitteeksi ja esittää niistä raportissa oleellisilta osilta tiivistelmä.

Mittausohjelma ja siihen liittyvien mittauspisteiden sijainnit esitetään paikannuspiirustuksen avulla. Paikannuspiirustuksena toimii yleensä pohjapiirustus tai ilmanvaihtopiirustus. Mittauspisteen sijaitessa rakenteen sisällä myös leikkauspiirustukseen tulee merkitä mittauspisteen sijainti tai raportista tulee muuten selvitä mitattu rakenne, sen paksuus ja mittapisteen sijainti rakenteessa. Osa mittaustuloksista esitetään tutkimusselostuksen tekstissä ja osa vain liitteissä. Tekstiin valitaan vähintään ne mittaustulokset, joihin johtopäätökset perustuvat. Mittaustulokset tulee esittää mitattuina suureina erillisenä kokonaisuutena, jonka yhteydessä ei saa esittää johtopäätöksiä vaurioitumisen syistä, vaan ne esitetään johtopäätöksissä.

Mikrobinäytteiden tuloksista esitetään yhteenveto havainto-osassa. Yksittäisten näytteiden tulokset ja laboratoriolausunnot esitetään liitteenä.

Johtopäätökset

Johtopäätöksissä esitetään arvio rakenteiden kunnosta ja siihen liittyvistä riskeistä, mistä sisäilmaongelmat tai kosteusvauriot johtuvat, kuinka laaja ongelma tai vaurio on ja miten se vaikuttaa rakenteen kestävyyteen tai haittaan tilojen käyttäjille. Johtopäätösten tulee perustua saatuihin tietoihin, riskiarvioon, rakenne- tai lvi-tekniseen selvitykseen ja mittaustuloksiin. Kosteusvaurioista tehdyt johtopäätökset perustellaan rakennusfysikaalisin laskelmin tai muulla luotettavalla tavalla, esim. rakenteen pitkäaikaiskestävyydestä saatujen kokemusten perusteella. Mikäli johtopäätöksiä ei voida perustella luotettavasti, tulee tämä mainita tutkimusselostuksessa. Tässä tapauksessa selostuksessa tulee esittää, mitä jatkotoimenpiteitä vaurion tai sisäilmaongelman syyn luotettava selvittäminen vielä edellyttää.

Toimenpide-ehdotukset

Toimenpide-ehdotuksissa esitetään korjaustapavaihtoehdot ja/tai jatkotoimenpide-ehdotukset. Toimenpide-esitys tulee esittää niin tarkasti, että sen pohjalta voidaan tarkoituksesta ja toimenpiteestä riippuen:

a) laskea hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio, ja siirtää kohde suunnitteluun niin, että korjaussuunnitelman voi tehdä myös hankkeen muu suunnittelija

b) tilata korjaussuunnittelu

c) toteuttaa pieni kunnossapitotyö tai huoltotoimenpide suoraan.

Lisäksi em. kohdissa esitetään arvio toimenpiteen laajuudesta ja kustannusten suuruusluokasta, arvio suunnittelutarpeesta, erikoissuunnittelun tai laadunvarmistuskokeiden tarpeesta.

Raportissa esitetään korjaustapavaihtoehdot vaurion tai sisäilmaongelman ja sen syyn poistamiseksi Tarkoitus ei ole c-kohtaa lukuun ottamatta laatia yksityiskohtaista korjaussuunnitelmaa, vaan periaatteelliset ratkaisut, joilla varmistetaan joko rakenteiden moitteeton rakennusfysikaalinen toiminta ja niihin liittyvät kriittiset rakenneyksityiskohdat tai lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmän paras mahdollinen toiminta olemassa olevalla tekniikalla ja tarvittaessa suositukset lvi-tekniikan uusimistarpeesta.

Kohdetietojärjestelmässä toimenpide-ehdotukset jaotellaan kiireellisiin, normaaleihin ja viimeistään liittyvien toimenpiteiden yhteydessä tehtäviin.

Toimenpide-ehdotusten yhteydessä tulee eritellä eri vaihtoehtojen riskit ja onnistumistodennäköisyys. Mikäli vaurion uusiutumisriski kuntotutkimuksen perusteella jää liian suureksi, tulee kuntotutkijan esittää jatkotutkimusehdotus korjauksen onnistumisen varmistamiseksi.

Raporttiin voidaan kirjata myös muita tutkimuksen aikana tehtyjä havaintoja, jotka eivät liity tehtyyn tutkimukseen, mutta ovat rakennuksen toiminnan ja kunnon kannalta merkityksellisiä.

Liitteet

Liitteisiin kootaan kaikki se materiaali, jota ei sijoiteta tekstiosaan, mutta joka edesauttaa vaurion syyn ja laajuuden sekä esitettyjen korjaustapavaihtoehtojen ymmärtämistä. Liitteissä voi olla mm. paikannuspiirustus, valokuvia, rakennetietoja ja mittaustuloksia. Kaikki liiteet tulisi toimittaa tiedostomuodossa.

Tutkimusselostuksen liitteenä tulisi aina olla paikannuspiirustus, jossa esitetään mittapisteet, näytteenottokohdat ja muuten tutkitut alueet A4- tai A3-kokoisessa pohjakuvissa sekä joko samassa tai eri kuvissa vauriokartta, johon on merkitty vaurioituneeksi todetut alueet. Pienen alueen tutkimuksessa vauriokartta voi olla myös osana tutkimusselostusta.

Kohteessa otetut ja tutkimusselostukseen valitut valokuvat voidaan esitetään joko raportissa tai erillisinä värikopiosivuina. Kuviin laaditaan kuvatekstit, joissa ilmenee kuvatun kohteen sijainti tutkittavassa rakennuksessa. Sijainti voidaan lisäksi selvittää paikannuspiirustuksen avulla. Kuvateksteissä tulee myös ilmetä, mitä kuvalla halutaan tuoda esille. Valokuvien käyttö on suositeltavaa.

Kohteen alkuperäisiä rakennussuunnitelmia esitetään tarpeellisessa laajuudessa. Suunnitelmat skannataan mahdollisuuksien mukaan joko osaksi varsinaista raporttia tai A4-kokoon tiedostoiksi, jolloin tutkimusselostuksen käyttö on helppoa..

Osa mittaustuloksista, kuten laajat kosteusmittaukset, joissa esitetään paljon mittaustuloksia, voidaan myös koota liitteiksi. Myös liitteissä olevien mittaustulosten yhteydessä on esitettävä mittauspisteiden sijainnit.

 

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)