{literal}

Ilmavirtaus- ja paine-ero

Yleistä

Ilmavirtaus- ja paine-ero mittaukset tehdään ns. normaaliolosuhteissa eli

  • Ilmanvaihto on normaalisti käynnissä, jos käyntitiloja on useita, on tiedettävä mikä on mittaushetkellä toiminnassa, mittauksia voidaan joutua toistamaan eri käyntitiloilla.
  • Ikkunat ovat suljettuina

Tutkittavassa huonetilassa havaitut sisäilmaongelmat voivat aiheutua muualta rakennuksesta kulkeutuvista epäpuhtauksista. Ilmavirtaus- ja paine-eromittauksien tavoitteena on selvittää:

  • Epäpuhtauksien kulkeutumismahdollisuuksia rakennuksessa sekä
  • Onko mahdollista, että vesihöyryn siirtyminen ilmavirtauksien mukana aiheuttaa kosteusvaurioita kohteessa. Kts  Ilmavirtaukset.

Tyypilliset ilmavirtauksien tutkimismenetelmät ovat merkkisavujen ja jälkiaineanalysaattorien käyttö.

Merkkisavut ovat edullinen helppokäyttöinen menetelmä jolla voidaan tutkia hetkellisenä mittauksena ilmavirtauksien kulkusuuntia ja etsiä mahdollisia ilmanvuotokohtia.

Jälkiaineanalysaattorien käyttö ilmavirtauksien selvittämisessä mahdollistaa pidempiaikaisen ilmavirtausten seurannan samanaikaisesti useassa kohtaa. Jälkiainemittausmenetelmiä on useita erilaisia, mutta kaikille on yhteistä suhteellisen kalliiden ja monimutkaisten järjestelyjen teko.

Paine-eromittauksilla selvitetään rakennuksen sisäisiä paine-suhteita eri tilojen/rakenteiden välillä, tai rakennuksen sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa. Mittauksilla saadaan tietoa ilmavirtauksia aiheuttavien paine-erojen suuruudesta, joita voidaan käyttää korjaussuunnittelussa lähtötietoina. Paine-ero mittauksia voidaan tehdä hetkellisinä tai jatkuvina mittauksina.

Merkkisavut

Merkkisavut ovat menetelmänä yksinkertainen tapa tutkia rakennuksessa tapahtuvia ilmavirtauksia. Savulähteestä päästetään tilanteeseen sopiva määrä savua, jonka kulkureitistä/reiteistä tehdään silmin havaintoja.

Savulähteenä on tyypillisesti ampulli/pullo josta päästetään pieni määrä savua tutkittavaan kohtaan. Savu pitää päästää kohtisuoraan oletettua ilmavirtaussuuntaa nähden, jottei savupäästön liike sotke havaintoja.

Tutkimuksia voidaan tehdä myös käyttäen suurempia merkkisavuja, jolloin voidaan havainnoida samanaikaisesti suurempaa kokonaisuutta esim. rakennusten osien välillä. Tällöin rakennus tulee tyhjentää käyttäjistä, ja tarvittaessa informoida palokuntaa mahdollisista ulospäin näkyvistä savupäästöistä. Käytettävän savun tulee olla sellaista, että se ei jätä mitään jälkiä rakennuksen materiaaleihin tai huonekaluihin. Suurempien savujen käyttö vaatii rakennuksen virtausteknisen toiminnan ymmärtämistä, jotta koe osataan suunnitella tarkoituksenmukaiseksi.

Viemärijärjestelmistä tulevien hajujen syitä voidaan selvittää merkkisavuilla. Tällöin esimerkiksi viemärin tuuletusputken kautta puhalletaan savua viemäriputkistoon, ja samalla havainnoidaan mahdollisia vuotokohtia. Katso liitteenä oleva kuvasarja Viemärin hajun selvittäminen merkkisavulla.

Jälkiainemittaukset

Jälkiainemittausmenetelmiä on useita eri tyyppisiä, mutta kaikille yhteistä on että tarkasteltavaan rakennukseen päästetään jälkiainetta, esim. rikkiheksafluoridia SF6, jonka liikkumista seurataan kaasuanalysaattorilla. Käytettävä kaasua ei yleensä esiinny luonnossa vapaana, jottei mittauksin tulisi virhettä.

Yksinkertaisin jälkiainemittaus on päästää ensimmäiseen huoneeseen (tai esim. ryömintätilaan ) jälkiainetta, ja ”nuuskia” kaasuanalysaattorilla mistä merkkiaine pääsee toiseen huoneeseen. Kehittyneemmillä laitteistoilla voidaan tietokoneohjatusti samanaikaisesti seurata useista kohdista miten jälkiainepitoisuus nousee eri kohdissa tutkittavaa rakennusta, kun jälkiainetta päästetään rakennukseen.

Jälkiainemittauksen hyötynä on mahdollisuus tehdä koe huomaamattomammin kuin merkkisavuilla, mahdollisuus tarkkailla useita kohtia samanaikaisesti, sekä arvioida ilmavirtauksien suuruutta.

Paine-eromittaukset

Paine-eromittauksia tehdään tyypillisesti sähköisillä paine-eromittareilla, tai nestemanometreillä.

Rakennuksen sisäisten ilmanpaine-erojen mittaaminen vaatii erittäin tarkkoja mittalaitteita, koska paine-erot ovat yleensä pieniä, luokkaa 0…50 Pa.

Mittaukset voidaan tehdä hetkellisinä tai jatkuvina. Mikäli paine-eromittaukset tehdään hetkellisinä, samoin kuin merkkisavumittaukset, on mittaajan otettava huomioon mittaustilanteen olosuhteet, esim. tuulen vaikutus, ja osattava ottaa ne huomioon tuloksia analysoitaessa, katso  Ilmavirtaukset.

 

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

2. Aurola R, Välikylä T, toim. Asumisterveysopas. Pori. Ympäristö- ja terveys-lehti, Pori 2008.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)