Homepurku

Mikrobialtistuminen rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana

Korjausrakentamisen lisääntymisen myötä on myös rakennustyöntekijöiden mikrobialtistumiseen ruvettu kiinnittämään huomiota. Koska korjaustöiden aikana mikrobeja ja niiden itiöitä vapautuu ilmaan, voivat mikrobipitoisuudet kohota homevaurioituneiden rakenteiden purku-, korjaus- ja siivoustyön aikana huomattavan korkeiksi.

Ilman mikrobipitoisuuksien on todettu kohoavan rakenteiden purkamisen aikana silloinkin, kun kyseessä ei ole kosteus- ja homevaurio. Tällaisia tilanteita esiintyy varsinkin vanhoissa rakennuksissa, joissa lämmöneristeenä on käytetty sammalta, olkia, purua, kutterinlastua, jne. Myös rakennusjätteen siivoamisen aikana mikrobipitoisuudet voivat olla hyvin korkeita.

Korjaustöiden aikana mikrobipitoisuudet laskevat purkutyön aikaisista, mutta ovat korkeampia kuin ennen purkamista. Mikrobien on todettu leviävän varsinaisesta korjauskohteesta rakennuksen muihin tiloihin, jolloin rakennustyöntekijöiden lisäksi altistuvat myös muut tiloissa oleskelevat. Keskimäärin mikrobipitoisuudet ovat nousseet purkutyötä ympäröivissä tiloissa 10-kertaisiksi ennen purkamista vallinneeseen tasoon verrattuna.

Tietoa purkamisesta löytyy Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku RATU-82-0239 -kortista.

Mikrobialtistumisen vähentäminen

Mikrobialtistumisen vähentämistavat rakennustyön aikana on selvitettävä tapauskohtaisesti. Suunnittelijan on laadittava korjauskohteeseen ohjeet mikrobipurkutyön suorittamisesta. Mikäli näin ei tehdä on päätoteuttajan ennen rakennustyön aloittamista suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen ja ajoitus siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville.

Purkutyöohje

Mikrobipurkutyöohjeessa on tuotava esiin seuraavat seikat:

  • Vaurioalueen laajuus
  • Mikrobitutkimusten tulokset
    • lajisto
    • myrkyllisyys
  • Työn suoritusaika
  • Suojaukset
  • Purkumenetelmä
    • osastointimenetelmä
    • kohdepoistomenetelmä
  • Käytettävät työvälineet
  • Purkumateriaalin kuljetus ulos vauriokohteesta
  • Purkumateriaalin säilytys työmaalla
  • Purkumateriaalin kuljetus pois työmaalta
  • Siivous

Suojaus

Suojauksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ongelmallisia purkutöitä ovat laajat rakenteelliset purkutyöt (esimerkiksi pahasti vaurioituneen yläpohjan purkaminen) kohteissa, jotka sijaitsevat tiheästi rakennetulla alueella. Tällöin tulee kysymykseen tiiviin suojateltan rakentaminen rakennuksen yli siten, että mikrobipöly ei pääse leviämään tuulen mukana ympäristöön. Tämän lisäksi käytetään osastointia erottamaan työmaa mahdollisista muista rakennuksen osista. Pienemmissä vauriokohdissa käytetään työmenetelmiin soveltuvaa osastointia sekä pölyntorjuntatoimenpiteitä.

Purkumenetelmä

Purkumenetelmään vaikuttaa vaurion laatu ja vaurion laajuus:

  • Osastointimenetelmää käytetään, kun
    • on kyseessä näkyvä laajoilla alueilla ( > 0,5 m2) oleva mikrobivaurio
    • tutkituissa materiaalinäytteiden sieni-itiö- tai sädesienipitoisuus on yli 10 000 cfu/g tai
    • rakenteissa on todettu toksiineja tuottavia sienisukuja.
  • Osastointi on syytä rakentaa ja varautua alipaineistuksen järjestämiseen myös purku- ja korjaustöissä, joissa
    • on kosteusvaurio tai on tiedossa rakennuksessa aiemmin ollut kosteusvaurio tai
    • vauriosta ei ole havaintoa, mutta tilan käyttäjillä on havaittu hengitystie- ym. oireita, jotka ovat homealtistukselle tyypillisiä.
  • Kohdepoistoa käytetään, mikäli on kyseessä pieni paikallinen mikrobivaurio (< 0,5 m2).

Osastointimenetelmä on mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyön päämenetelmä, jossa ilmanvaihdollisesti eristetty korjaustyökohde alipaineistetaan mikro- tai hienosuodattimella varustetulla alipaineistajalla ja estetään purkutyössä syntyvän pölyn leviäminen osastoinnin ulkopuolelle. Koko työmenetelmä on yksityiskohtaisesti selostettu viitteessä.

Purkumateriaalin käsittely

Purkumateriaalin käsittely on tärkeä osa mikrobipurkutyötä. Työpisteessä purkujäte kootaan tiiviisiin säkkeihin tai kannellisiin astioihin, joilla jäte kuljetetaan suojatulle vaihtolavalle tai konttiin. Vaihtolava on tyhjennettävä viranomaisten osoittamalle jätteenkäsittelypaikalle. Purkutyön jälkeen työpiste on imuroitava hienosuodattimella varustetulla imurilla.

Suojautuminen

Mikrobipitoisuudet kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden purku-, korjaus- ja siivoustöiden aikana ovat niin korkeita, että suojautuminen on välttämätöntä. Lisäksi työntekijät ja muut purku- ja korjaustöiden aikana tiloissa oleskelevat voivat altistua mikrobien tuottamille mykotoksiineille eli sienimyrkyille. Mikrobipitoisuudet voivat olla korkeita, vaikka laajaa silmin havaittavaa mikrobikasvustoa ei ole havaittavissa tai kokonaispölypitoisuudet ovat alhaisia.

Toksiineja tuottavia sienisukuja ovat esim. Stachybotrys atra ja Fusarium -lajit. Näitä on tavattu mm. putki- ja viemärivuotojen yhteydessä, laitevuotojen yhteydessä ja ulkopuolisen kosteuden päästessä rakenteisiin (esim. sateiden valumavedet). Rakenteet voivat olla huomattavan kosteita ja homeisia ennen kuin vaurio havaitaan.

Rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana on suositeltavaa käyttää joko P2-luokan tai P3 -luokan suodattimella varustettuja hengityksensuojaimia. Tilanteissa, joissa edellytetään P3-luokan, on tarve myös kasvojen ihon ja silmien suojaamiseen, jolloin kysymykseen tulevat vain kokonaamarit tai koko kasvojen alueen suojaavat moottoroidut hengityksensuojaimet. Mikäli ilma on ärsyttävää tai kohteessa esiintyy hajuhaittoja, on suositeltavaa käyttää yhdistelmäsuodattimella (A2-P3 -luokka) varustettua hengityksensuojainta. Myös käsien iho on syytä suojata aina purettaessa kosteus- ja homevauriorakenteita. Suojakäsineiksi riittää tavalliset rakennustyössä yleensä käytettävät käsineet.

Eristetystä työtilasta poistuttaessa työvaatteet tulee jättää työtilaan.

Purkutyön aikaiset mikrobipitoisuudet

Elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet ovat vaihdelleet homevaurioituneiden rakenteiden purkutöiden aikana välillä 100…1 000 000 cfu/m3 ja aktinobakteerien (sädesienien) pitoisuudet välillä 10…1000 cfu/m3. Kokonaisitiöpitoisuudet ovat olleet 100 000…1 000 000 cfu/m3. Normaali sisäilman raja-arvo on 100… 500 cfu/m3. Tutkimusten mukaan nämä mikrobipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin maataloudessa ja sahoilla. Näillä aloilla työntekijöillä on todettu esiintyvän vakavia hengitystiesairauksia, esimerkiksi allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa.

Pölypitoisuus purku- ja korjaustöiden aikana ei kerro mikrobialtistumisesta. Mikrobipitoisuudet voivat olla korkeita, vaikka pölypitoisuudet ovat alhaisia. Ilmaan vapautuvien sieni-itiöiden hiukkaskoko on pääosin 2…3 µm, jolloin ne pääsevät kulkeutumaan pienimpiin keuhkorakkuloihin saakka.

Tehdyissä tutkimuksissa on selvitetty rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuutta normaaleissa korjauskohteissa ja kosteusvauriokohteissa. Tutkimuksia varten kerättiin materiaalinäytteitä sekä ilmanäytteitä.

Normaaleissa korjauskohteissa materiaalinäytteiden sieni-itiöpitoisuudet olivat maksimissaan 1000 cfu/g. Raja-arvo materiaalinäytteille on 10 000 - 100 000 cfu/g. Työntekijän hengitysvyöhykkeellä sieni-itiöpitoisuudet vaihtelivat välillä 100 - 10 000 cfu/m3 purkutyön aikana eli ovat usein normaaliin sisäilmaan verrattuna koholla. Sädesieni-itiöitä esiintyi satunnaisesti normaaleissa korjauskohteissa.

Kosteusvauriokohteissa materiaalinäytteiden sieni-itiöpitoisuus oli alle 10 000 cfu/g. Sisäilmaohjeen mukaan rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on vähintään 10 000…100 000 kpl/g (kpl = cfu), kun vertailunäytettä ei ole käytettävissä. Työntekijän hengitysvyöhykkeellä sieni-itiöpitoisuudet vaihtelivat välillä 100… 10 000 cfu/m3. Aktinobakteeripitoisuus (sädesienipitoisuus) kosteusvauriokohteessa oli korkea 4500 cfu/m3.

Seuraavassa on ote kirjassa Rakennustyöntekijöiden mikrobialtistuminen ja altistumisen vähentäminen rakennusten purku- ja korjaustöissä, homepurkuun liittyvistä täydentävistä tiedoista:

”Sekä homevaurioituneiden että vaurioitumattomien rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana Penicillium ja Aspergillus ovat olleet yleisimmät sienisuvut työilmassa. Homeisten rakenteiden purkamisen aikana ilmasta on löytynyt useita sienisukuja, joita ei ole esiintynyt ennen purkutöiden aloittamista mm.Stachybotrys-, Ulocladium-, Chaetomium-, Phialophora- ja Fusarium -lajeja. Näistä sienisuvuista ainakin Stachybotryksen ja Fusariumin tiedetään tuottavan mykotoksiineja eli sienimyrkkyjä. Mykotoksiineille, joita esiintyy erityisesti sienten itiöissä, altistutaan hengitysteiden ja ihon kautta. Stachybotrys -homeen on kuvattu aiheuttavan sekä ihottumia, silmien ärsytystä, hengitystieoireita että vakavia sisäelinmuutoksia mm. sisäisiä verenvuotoja ja limakalvovuotoja. Lisäksi Stachybotrys voi olla allergisoiva ja aiheuttaa mm. astmaa. Elinkykyisten Stachybotrys -itiöiden pitoisuudet voivat kohota korkeiksi homeisten rakenteiden purkamisen aikana (100…100 000 cfu/m3). Kokonaispitoisuudet ovat ilmeisesti vielä selvästi korkeampia, sillä tutkimusten mukaan jopa 90 % ilmassa esiintyvistä Stachybotrys itiöistä ei ole elinkykyisiä eikä niitä siten saada esille maljakasvatusmenetelmällä. Mykotoksiinien lisäksi aktiivisista mikrobikasvustoista vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia aineenvaihduntatuotteita eli mikrobi-VOC, joiden on epäilty aiheuttavan ärsytysoireita.”

 

Lähdekirjallisuus

1. Rautiala S, Pasanen A-L, Nevalainen A, Husman T, Kalliokoski P. Rakennustyöntekijöiden mikrobialtistuminen ja altistumisen vähentäminen rakennusten purku- ja korjaustöissä. Työsuojelujulkaisuja No 4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto. Tampere 1997.

2. Seuri M, Reiman M. Rakennusten kosteusvauriot, home ja terveys. Rakennustieto Oy. Tampere 1996.

3. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö. Oy Edita Ab. Helsinki 2003.

4. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. RATU 82-0088- ja RATU-82-0239 -kortit. Rakennustieto Oy. Helsinki 1997 ja 2000.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)