{literal}

Homepölysiivous

Yleistä

Mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku- ja korjaustyössä ilman itiö- ja rihmastopitoisuudet kohoavat merkittävästi. Ilmavirtauksien mukana mikrobit leviävät koko korjattavalle alueelle. Koska monet sisätiloista löydetyistä mikrobeista ovat sellaisia, että niiden esiintymiseen sisäilmassa saattaa liittyä terveydellisiä vaikutuksia, on homevauriokorjausten jälkeen syytä suorittaa huolellinen homepölysiivous.

Homepölysiivouksen suunnittelu on osa kosteus- ja homevauriokorjausten suunnittelua. Homepölysiivouksella tarkoitetaan korjaustyön ns. loppusiivouksen viimeistelynä tehtävää erityisen huolellista ja tarkkaa siivousta. Vasta noin 2 kuukautta siivouksen jälkeen voidaan tehdä mikrobimittauksia, joilla voidaan arvioida korjausten onnistuneisuutta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että korjatusta rakennuksesta otetuissa pinta- ja ilmanäytteissä esiintyy mikrobeja lähes saman verran kuin ennen korjausta. Joukossa on ollut myös kosteusvaurioindikaattoreita. Tähän voi olla syynä joko riittämätön korjaus tai korjauksen jälkeinen siivous on ollut puutteellista.

Tutkimuksissa on myös todettu, että kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen tavanomainen rakennussiivous ei riitä siihen, että pinnat olisivat mikrobiologisesti puhtaita, vaan siivoamiseen tarvitaan huolellinen, tehostettu homepölysiivous.

Homepölysiivous suoritetaan samojen pääperiaatteiden mukaan kuin muutkin perusteelliset siivoukset. Erona on työssä käytettävät mikro- tai hienosuodattimilla varustetut pölynimurit sekä työntekijöiden hengityssuojaimien käyttö. Siivoustarpeen vähentämiseksi huonekalut ja irtotavara tulee siirtää pois korjattavista tiloista ennen korjausten suorittamista.

Yleisperiaatteet

  • Imuroinnissa käytetään mikrosuodattimella varustettua pölynimuria
  • Homepesuaineista ja homeenestoaineista on oltava käyttöselosteet, joissa on merkinnät soveltuvuudesta käytetylle materiaalille, käytön aikaiset suojautumisohjeet sekä varoajat
  • Siivouksessa noudatetaan huoneittain ja tiloittain ns. uuden rätin periaatetta lian siirtymisen estämiseksi
  • Kaikki avohyllyillä olleet kirjat ym. tavarat imuroidaan tai nihkeäpyyhitään
  • Tietokoneet, televisiot, ym. laitteet nihkeäpyyhitään
  • Ovellisissa kaapeissa olevat tavarat imuroidaan tai nihkeäpyyhitään (tekstiilit pestään)
  • Neuvotellaan siivoustoimen kanssa suoritetaanko samalla perussiivous, esimerkiksi pinttyneen lian poisto tai lattiavahan poisto
  • Tilojen osastointi pidetään voimassa siivoustyön ajan
  • Siivoustyötä valvotaan valvontasuunnitelman mukaan.

Ilmapesu

Ilmapesun tehosta on olemassa ristiriitaista tietoa. Joidenkin tietojen mukaan se vastaa lähinnä perusteellista tuuletusta.

  • Ilmapesu voidaan suorittaa puhdistetuissa huoneissa, mikäli tiloissa on voimakas homeen haju. Kosteusvauriotutkija määrittää ilmapesun tarpeen erikseen.
  • Ilmapesussa käytetään peroksidipohjaisia desinfektioaineita.
  • Ilman kuivapesu esim. aerosolikuivapesurilla.
  • Käytetyistä aineista toimitetaan käyttöseloste, josta ilmenee soveltuvuus materiaaleille ja varoajat.

Ennen homekorjausta poistettavat tavarat

Ennen homekorjausta on korjattavista tiloista poistettu kaikki irralliset tavarat ja tekstiilit. Ennen kuin nämä tuodaan takaisin korjattuihin ja puhdistettuihin tiloihin, on tekstiilit pestävä ja muut tavarat puhdistettava huolellisesti.

Eri pintojen käsittely

Katot

  • Ensimmäisenä vaiheena katosta poistetaan kattoverhouksena käytetyt päällystämättömät äänenvaimennus- yms. villalevyt ja verhoukset
  • Katosta poistetaan irtolika ja pölyn annetaan laskeutua
  • Tahrat poistetaan
  • Valaisimet, ilmastointiputket ja kattopalkit kosteapyyhitään. Ilmastointilaitteistojen suuaukot kosteapyyhitään
  • Kiskot ja TV-alustat kosteapyyhitään
  • Alakattojen yläpuolet (kattolevyt, putket, kanavat ja ritilät) kosteapyyhitään
  • Mikäli levykattojen rakoja ei ole tiivistetty ennen homekorjausta, irrotetaan levyt ja imuroidaan/pyyhitään yläpuoliset osat.

Seinät

  • Seinät imuroidaan
  • Huokoiset pinnat nihkeäpyyhitään, kovat pinnat kosteapyyhitään tai pestään
  • Valkoisella hankauslevyllä irtoavat tahrat poistetaan
  • Ilmanvaihtoritilät ja niiden ympäristö kosteapyyhitään
  • Akustiikkalevyt imuroidaan
  • Liitutaulut pestään
  • Ovet märkäpyyhitään
  • Lämpöpatterit ja niiden taustat puhdistetaan kuten seinät ja tahrat poistetaan
  • Pesuhuoneiden seinät ja kevytrakenteiset väliseinät pestään kauttaaltaan. Suihkulaitteet pestään
  • Voimistelusalin puolapuut ja muut telineet märkäpyyhitään

Lattiat

  • Pesu-, puku- ja wc-tilojen lattiat pestään perusteellisesti lattianhoitokoneella
  • Lattiakaivot pestään koko syvyydeltä poistoputkeen asti
  • Tekstiililattiat
    • Imuroidaan perusteellisesti ja poistetaan tahrat
    • Tarvittaessa pestään painehuuhtelukoneella
    • Homehtuneet tekstiilimatot usitaan
  • Ovimatot
    • Pestään
  • Muut irtomatot
    • Pestään
  • Lakattu parketti, lakattu tai maalattu lautalattia, öljytty puulattia, korkki
    • Kosteapyyhitään ja tahrat poistetaan
  • Muovimatot
    • Imuroidaan ja pestään

Ikkunat

  • Verhot pestään
  • Verhotangot nihkeäpyyhitään
  • Sälekaihtimet imuroidaan tai nihkeäpyyhitään
  • Ikkunat, välilasit ja vitriinien lasit pestään puitteineen
  • Ikkunalaudat pestään
  • Ikkunoiden tuuletusventtiilit nihkeäpyyhitään

Kalusteet

  • Kalusteet, kuten pöydät, tuolit, penkit ja kenkäritilät kostea- tai märkäpyyhitään ja tahrat poistetaan
  • Kaapistoen ja hyllyjen vapaat pinnat sekä tyhjennetyt vitriinit kostea- tai märkäpyyhitään ja tahrat poistetaan
  • Naulakot ja lokerikot kostea- tai märkäpyyhitään
  • Pulpetit märkäpyyhitään kauttaaltaan
  • Pulpettien, pöytien ja tuolien jalat kostea- tai märkäpyyhitään
  • Tekstiilihuonekalut imuroidaan perusteellisesti ja tahrat poistetaan. Tarvittaessa kalusteet pestään painehuuhtelukoneella
  • Ylätasot puhdistetaan
  • Roskakorit tyhjennetään ja pestään
  • Keittokomeroiden, opetuskeittiöiden ja sosiaalitilojen liedet, uunit, jääkaapit, liesituulettimet, höyrykuvut, rasvasuodattimet ym. kalusteet pestään
  • WC-tilojen kalusteet pestään
  • Saippua- ja paperiannostelijat pestään.

Ilmanvaihtojärjestelmä

Homevauriokorjausten ajaksi on ilmanvaihtokanavien venttiilit yms. päätelaitteet peitettävä muovikalvolla ja teipattava huolellisesti kiinni. Korjaustöiden jälkeen on ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet vaihdettava ja päätelaitteet puhdistettava. Mikäli homevauriokorjaus on ollut laaja ja pitkäaikainen, on harkittava myös ilmanvaihtokanaviston puhdistamista.

Siivoussanasto SFS 4619

Puhdistus on lian ja pieneliöiden poistamista

Pyyhintä on pinnan puhdistusta yhtenäisin, säännönmukaisin liikkein mekaanisen vaikutuksen ollessa vähäinen.

Kuivapyyhintä on pyyhintä pölyä sitovalla aineella nihkeytetyllä siivousvälineellä tai koneella. Pinta kuivaa heti eikä siihen jää pisarajälkiä. Nihkeäpyyhinnällä poistetaan roskat ja irtolika.

Kosteapyyhintä on pyyhintä koneella tai puhdistusaineliuoksessa kostutetulla siivousvälineellä. Pinta jää kosteaksi ja sen voi antaa kuivua itsestään. Kosteapyyhinnällä poistetaan irtolika ja vesiliukoiset tahrat.

Märkäpyyhintä on vettä sietävien pintojen pyyhintä koneella tai puhdistusaineliuoksen kastetulla siivousvälineellä. Pinta jää niin märäksi, että se on yleensä kuivattava. Märkäpyyhinnällä poistetaan vesiliukoiset tahrat ja kiinnittynyt lika.

Pesu on siivousvälineellä tai koneella suoritettu puhdistus, jossa käytetään puhdistusaineliuosta ja mekaanista käsittelyä. Pesulla poistetaan pinttynyt lika ja tahrat. Pesun jälkeen pinta on yleensä huuhdottava ja kuivattava.

Suodattimet

Hienosuodatin on yleensä paperista, polyesteristä tai erilaisista tekstiileistä valmistettu suodatin, jonka erotusaste on 0,8…50 µm:n hiukkasilla on > 99,97 %. Hienosuodattimen voi puhdistaa imuroimalla, paineilmalla tai pesemällä. Käytettäessä hienosuodatinta mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyön yhteydessä tulee ilma johtaa suodattimen läpi ulkoilmaan.

HEPA -suodatin (HEPA = high efficiency particulate air filter) on erittäin korkean erotteluasteen omaava suodatin joka pidättää 99,97% yli 0,3 µm:n kokoisista hiukkasista (DOP-testi). HEPA -suodatinta kutsutaan myös mikrosuodattimeksi tai absoluuttisuodattimeksi.

Mikrosuodatin on korkean erottelukyvyn omaavista pölyhiukkassuodattimista käytetty yleisnimitys. Suomessa käytettävät mikrosuodattimet on testattu kolmella testiaerosolilla / mittauslaitteella (DOP-, NaCl- ja kvartsipölytesti). Mikrosuodatinta ei saa puhdistaa sen kuormituttua, vaan se on aina vaihdettava uuteen.

Mikrosuodatinten aerosoli Erotusastevaatimus Hiukkaskoko
DOP-testi 99.97 % 0,3 µm
NaCl-testi 99,997 % 0,6 µm
Kvartsipölytesti 99,9 % 0,8…2 µm

 

Esimerkki

Eräässä kirjavaraston mikrobisiivousta käsittelevässä tutkimuksessa siivous suoritettiin yhdellä vesisuodatukseen perustuvalla imurilla ja kahdella HEPA -suodatukseen perustuvalla imurilla. Imurit puhalsivat palautusilman imurin kannen alta takaisin huonetilaan. Nihkeäpyyhinnässä käytettiin mikrokuituliinoja ja desinfiointiainetta.

Mikrobianalyysiä varten kerättiin ilmanäytteitä sekä pyyhintänäytteitä.

Tutkimuksessa todettiin, että mikrobipitoisuudet pienenivät jokaisella siivotulla osastolla, mutta kosteusvaurioindikaattoreita esiintyi edelleen. Ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet pysyivät samalla tasolla ja sisälsivät kosteusvaurioindikaattorilajeja myös siivouksen jälkeen sekä seurantamittauksissa puolen vuoden kuluttua. Ilmiön syynä on todennäköisesti mikrobien resuspensio, jolla tarkoitetaan laskeutuneiden mikrobien siirtymistä ilmaan ilmavirtausten mukana. Epätasainen betonipinta voi toimia lähteenä resuspendoituville mikrobeille, joista erityisesti kuivaitiöiset lajit voivat siirtyä ilmaan.

 

Lähdekirjallisuus

1. Reiman M, Kujanpää L, Vilkki R, Kujanpää R. Siivouksen riittävyyden arviointi mikrobiologian keinoin kosteus- ja homevaurion korjaamisen jälkeen. Sisäilmastoseminaari, Espoo 2001. SIY Raportti 15: 251-254. Sisäilmayhdistys ry.

2. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Ratu ?kortti 82-0239. Rakennustieto Oy. Helsinki 2000.

3. Halonen R, Korhonen E, Reiman M, Keskikuru T, Kujanpää L, Kokotti H. Kosteusvaurioituneen kohteen jälkisiivouksen tehokkuus. Sisäilmastoseminaari, Espoo 2002. SIY Raportti 17: 91-96. Sisäilmayhdistys ry.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)