Sisäilmatietoa jo vuodesta 1990

Moni asiantuntija joutuu tänään lähes päivittäin selvittämään ihmisten lähimpään elinympäristöön, sisäilmastoon, liittyviä ongelmia ja puutteellisuuksia. Ne ovat turhan tavallisia ja vaikeita, ja niiden ratkaiseminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Syynä ovat usein rakentamisessa tehdyt virheet, sillä hyvän laadun tekeminen ei ole helppoa. Monen asian suunnittelussa ja rakentamisessa onkin onnistuttava. Eikä rakennuksen käyttövaiheessakaan saa hutiloida ja unohtaa tarpeellisia huoltotoimenpiteitä ja laitteiden oikeaa käyttöä. Kiinnostus sisäilmakysymyksiin ja sisäilmasto-olosuhteissa havaitut epäkohdat johtivat vuosia sitten havahtumiseen usealla eri taholla. Vuonna 1990 perustettiin Sisäilmayhdistys edistämään näiden ongelmien hoitamista. 

Sisäilmayhdistys ry. on toimintansa alusta lähtien pyrkinyt vaikuttamaan sekä valtiovaltaan ja alan toimijoihin että kuluttajiin, jotta hyvän sisäilmaston merkitys ymmärrettäisiin ja näin edistettäisiin toimenpiteitä, jotka takaavat hyvän sisäilmaston laadun toteutumisen. Pienilläkin virheillä ja laiminlyönneillä on tällä alueella suuri merkitys. Yhdistyksen jäsenet, jotka ovat pääosin alan tutkijoita ja toimijoita, pyrkivät yhdessä parantamaan tätä tilannetta. Sisäilman ongelmien ratkaisut vaativat usein hyvinkin erilaista ammatillista osaamista ja yhteistyötä, joten eri ammattikuntien yhteistyö antaa leimansa myös yhdistyksen toimintaan ja myös alan tutkimustoimintaan.

Sisäilmastotutkimuksen puolella onkin Suomessa näiden vuosien aikana saavutettu merkittäviä tuloksia; suomalainen tutkimus on selvästi ollut alalla maailman huippua. Esimerkiksi rakennusmateriaalien päästöjen ja home- ja kosteusongelmien selvittämisessä on Suomessa saatu merkittäviä tuloksia, joita on myös pystytty viemään kentälle. Eikä voida unohtaa myöskään ilmanvaihdon laitetekniikan eikä ilmanvaihtolaitteiden puhtauden alueella saavutettua kehitystä maassamme. Myös pienhiukkastutkimuksessa olemme jo pitkään olleet kärkimaita.

Sisäilmayhdistyksen puheenjohtajana oli yli viisitoista vuotta sen aktiivinen perustaja professori Olli Seppänen Teknilliseltä korkeakoululta. Hänen luovuttuaan tehtävästä puheenjohtajina ovat toimineet Risto Ruotsalainen (edesmennyt) ja Risto Aurola. Aalto yliopiston professori Risto Kosonen on luotsannut yhdistystä syksystä 2015 asti. Yhdistyksen hallituksessa ovat edustettuina monet asiantuntemuksen alat, myös lääketiede ja terveystutkimus.

Pitkäaikaisena toiminnanjohtajana toimii diplomi-insinööri Jorma Säteri. Toimistohenkilöstönä on vuodesta 1998 ollut markkinointisihteeri ja kannattajajäsenten yhteyshenkilö, merkonomi Aila Laine-Sarkkinen. Diplomi-insinööri Mervi Ahola aloitti yhdistyksen sisäilma-asiantuntijana 2014. Projektisihteeri Helka Backman jäi eläkkeelle keväällä 2014, mutta hoitaa edelleen osa-aikaisesti yhdistyksen hallinnollisia tehtäviä.

 

Konferenssit ja seminaarit toiminnan lähtökohtana

Sisäilmayhdistys perustettiin varsinaisesti alkuun järjestämään kansainvälinen sisäilmastokongressi, Indoor Air 1993. Tähän Suomessa, Finlandia-talossa pidettyyn konferenssiin osallistui lähes 1300 tutkijaa ja asiantuntijaa yli 50 maasta. Kongressin järjestelyt saavat alan veteraaneilta kiitosta vieläkin ja lähes 10-kiloiset tieteelliset julkaisut kantanutta Marimekon kongressilaukkua näkyy yhä käytössä. Yhdistys jatkoi kansainvälisten tapahtumien sarjaa vuoden 2000 Healthy Buildings ja vuoden 2007 WellBeing Indoors (Clima 2007) -kongresseilla. Näihinkin osallistui noin 1000 asiantuntijaa. Tieteelliset kongressit ovat toimineet hyvänä uusimman tiedon lähteenä ja niiden aineistosta on valmisteltu Sisäilmayhdistyksen julkaisemia oppaita ohjeita. Lisäksi Suomessa pidetyt huipputason tapahtumat ovat olleet ponnahduslauta monille suomalaisille tutkijoille ja tarjonneet näkyvyyttä alan yrityksille.

Sisäilmayhdistyksen vanhin toimintamuoto, vuotuiset Sisäilmastoseminaarit, alkoivat jo ennen yhdistyksen perustamista Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion toimesta laajan ja monitieteellisen Sisäilmastoprojektin tutkijatapaamisina. Sisäilmayhdistys on kantanut päävastuun seminaarien järjestämisestä vuodesta 1994 alkaen. Pienen tutkijapiirin tapaamisesta on kasvanut yksi rakennus- ja kiinteistöalan suurimmista seminaaritapahtumista. Sisäilmastoseminaarien kävijämäärät ovat nousseet tuhansiin. Sisäilmastoseminaarin julkaisusarja sisältää tulokset lähes kaikista keskeisistä suomalaisista sisäilmatutkimuksista viime vuosien ajalta ja on harvoja suomenkielisiä kanavia tulosten julkaisuun. Sisäilmastoseminaarit olivat vuosia osallistujille maksuttomia, kiitos sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön tuen sekä seminaarin yhteydessä pidettävään näyttelyyn osallistuvien yritysten panostuksen. Nykyään Sisäilmastoseminaarissa on otettu käyttöön erittäin kohtuullinen kulumaksu, millä katetaan lounaat ja kahvit sekä julkaisun kulut.
Osanottajista noin puolet on ollut rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia, noin kolmannes sisäilmastoon liittyvien terveyskysymysten tutkijoita ja ammattilaisia, ja loput pääosin opiskelijoita ja muita usein henkilökohtaisista syistä näistä asioista kiinnostuneita.

Sisäilmastoluokitus tarjoaa mahdollisuuden parempaan laatuun

Yhdistyksen toiminnan alkuvuosina ”sisäilmasto” oli melko tuntematon käsite kiinteistö- ja rakennusalalla. Formaldehydi, radon ja huonot lämpöolosuhteet olivat tuttuja jo tuolloin, mutta tieto mm. homeiden, ilmassa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja pienhiukkasten terveyshaitoista oli vasta kehittymässä. Passiivisen tupakoinnin haitoista käytiin vilkasta keskustelua mm. kansainvälisissä kongresseissa. Sisäilmastosta kokonaisuutena ei vastannut kukaan. Asia jäi usein LVI-suunnittelijan harteille, vaikka sisäilmastoon vaikuttavat lähes kaikki rakennushankkeen toimijat. Sisäilmayhdistys totesi, että sisäilmasto pitää saada yhdeksi rakentamisen keskeiseksi tavoitteeksi ja että kaikille siihen vaikuttaville toimijoille pitää saada tietoa oikeista ratkaisuista ja toimintatavoista. Tärkeimmäksi asiaksi nähtiin selkeän tavoitteen asettaminen sisäilmastolle.

Rakentamismääräysten vaatimustaso Suomessa on lämpöolojen ja ilman laadun osalta ollut sinänsä korkea, mutta näihin tavoitteisiin ei useinkaan ole käytännössä päästy. Ei siis riitä, että tehdään ”määräysten mukaan”, vaan tarvitaan kunnianhimoisempia mitattavia tavoitteita. Tähän tarpeeseen Sisäilmayhdistys laati Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen vuonna 1995. Siinä esitettiin kattava järjestelmä tavoitteiden asettamiselle ja niiden saavuttamiseksi tarvittaville keskeisille toimenpiteille. Järjestelmä on edelleenkin ainut maailmassa, joka yhdistää kaikki keskeiset sisäolosuhdetekijät yhteen ohjeistukseen.

Sisäilmastoluokitusta on päivitetty käytännöstä saatujen kokemusten ja uuden tutkimustiedon perusteella vuosina 2000 ja 2008. Luokituksen toimivuutta on tutkittu asuin- ja toimistorakennuksissa, joissa on voitu osoittaa järjestelmän perusperiaatteiden toimivan käytännössä. Sisäilmastoluokitus on tänä päivänä käytössä lähes kaikessa toimitila- ja palvelutilarakentamisessa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Sisäilmastoluokituksen päivitys on hyvällä vauhdilla käynnissä.

Materiaalit ja ilmanvaihto on saatu puhtaiksi

Rakennusmateriaalien päästöluokitus ( M1-luokitus) on tärkeä osa Sisäilmastoluokitusta. Käyttämällä päästöluokiteltuja vähäpäästöisiä materiaaleja vältetään turhaa ilmanvaihdon tarvetta ja saavutetaan terveellinen sisäilmasto energiatehokkaasti. Materiaalien päästöjen arviointi on kuitenkin ollut hyvin vaikeaa. Vapautuvia yhdisteitä on satoja, eikä tutkimus ole pystynyt tuottamaan riittävästi tietoa yksittäisten yhdisteiden tai varsinkaan eri yhdisteiden yhteisvaikutusten terveyshaitoista. Suomessa valittiin päästöjen alentamiselle strategia, jossa pyritään painamaan päästöjen kokonaismäärä niin alas, että terveyshaittoja aiheuttavien yhdisteiden esiintyminen ei ole todennäköistä. Lisäksi päätettiin arvioida materiaalien hajua, mikä ihmisen omana varoitusmekanismina hyvin täydentää kemiallisia analyysejä.

Rakennusmateriaalien päästöluokitus annettiin vuonna 1996 Rakennustietosäätiö RTS:n hoidettavaksi. 1990-luvun alussa markkinoilla ei ollut montaakaan M1-vaatimuksen täyttävää tuotetta, nyt jo yli 2000 tuotteella on M1-merkin käyttöoikeus. Lähes koko talo pystytään tänään rakentamaan turvallisista M 1 merkityistä tuotteista. Teollisuudelta tämä on vaatinut valtavasti kehitystyötä, jotta tähän on päästy. Myös maahan tuotavien materiaalien laatua on nostettu ja monille niistä on näin saatu tämä luokitus. Suomalainen toimiva M1 luokitus on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomailla ja tulee varmasti vaikuttamaan mahdollisesti tuleviin vastaavin eurooppalaisiin materiaalivaatimuksiin.

Sisäilmayhdistys on osallistunut useisiin tutkimushankkeisiin ja ohjannut tutkijoita alusta asti miettimään tulosten hyödyntämistä ja esittämistä tiedon tarvitsijoille. Hyvä esimerkki tästä on Tekesin Terve Talo -ohjelmaan sisältynyt PTIV Puhdas ja toimiva ilmanvaihto -hanke. Siinä luotiin tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyönä tavoitteet, keinot ja arviointimenetelmät ilmanvaihtojärjestelmien puhtaudelle. Vaatimukset siirrettiin Sisäilmastoluokitukseen ja varta vasten luotuun Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitukseen. Näillä toimenpiteillä on uusista ilmanvaihtojärjestelmistä saatu poistettua se öljy ja pöly, joka vielä 10 vuotta sitten yleisesti vaivasi uudisrakennusten käyttäjiä. Samalla ilmanvaihtojärjestelmistä on tullut helpommin huollettavia ja puhtaana pidettäviä. Teollisuus ja asennustoiminta on ottanut uudet toimenpiteet myönteisesti vastaan ja vaatimusten mukaisia M1 puhtausluokiteltuja ilmanvaihtolaitteiden kanavia ja laitteita on saatu markkinoille merkittävässä määrin.

Viestintä on yhdistyksen jatkuva ja tärkeä tehtävä

Hyvän sisäilman merkitys on saatu paremmin myös kuluttajien tietoisuuteen ja samalla yhdistys on tarjonnut alan ammattilaisille aineistoa ja koulutusta paremman sisäilman toteuttamiseen. Sisäilmayhdistys tekee viestintätyötä muun muassa verkkosivujen, oppaiden ja opasjulisteiden julkaisemisen sekä messuosallistumisien avulla.

Yhdistys ylläpitää yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa Sisäilmainfopiste toimintaa.  Sisäilmainfopiste on mukana 8-14 tapahtumassa vuosittain. Alan järjestöjen asiantuntijat antavat neuvontaa ja luennoivat messutapahtumissa eri puolilla maata. Materiaalit ja neuvonta ovat asiakkaille maksuttomia.

Yhdistys julkaisi myös omaa lehteään, Sisäilmauutisia, joka pyrki kertomaan sisäilmastoon liittyvistä tapahtumista ja erityisesti tiedottamaan alan tutkimuksen tuloksista Suomessa ja ulkomailla. Maksutonta lehteä jaettiin asiantuntijoille ympäri Suomen. Paperilehti lopetettiin 2016 ja kaikki panostus on useasti limestyvässä Uutiskirjeessä. Maksuton omaan sähköpostiin tilattava Uutiskirje ilmestyy useita kertoja vuodessa.

Sisäilmayhdistyksen toiminta perustuu suurelta osin maksuttoman tiedon tarjoamiseen asiantuntijoille. Tämä toiminta ei olisi mahdollista ilman eri tahojen taloudellista tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat rahoittaneet Sisäilmayhdistyksen hankkeita vuosittain.
Minkään jatkuvan tuen piirissä yhdistys ei kuitenkaan ole, vaan rahoitus haetaan hankekohtaisesti vuosittain. Yhdistyksen kannattajajäsenet ovat toiminnan toinen tärkeä rahoittaja. Näiden, liki 200 sisäilmaston laadusta huolestuneen yrityksen ja yhteisön jäsenmaksuilla katetaan noin kolmannes kustannuksista ja ne ovat tärkeä näyttelytilan, ilmoitusten ja julkaisujen asiakaskunta. Lisäksi nämä kannattajajäsenet ovat yhdistykselle tärkeä kontaktipinta käytännön rakentamiseen ja kiinteistöpitoon. Yhdistys välittää puolestaan niiden tuottamaa tietoa uusista ratkaisuista tutkimukseen ja käytäntöön seminaarien näyttelyn muodossa.